Minulle joskus neuvottiin, että tukkimiehentäin takia ei kannattaisi ihan nopeinta mahdollista aikataulua pitää. Nuo heinittymiset ym. on taas kerran se kolikon toinen puoli.
Oheisen linkin mukaan tukkimiehentäin riski olisi jopa 2-5 vuotta, niin kauan en sentään itse ole malttanut odotella -yhden kesän olen korkeintaan jättänyt väliin hakkuutaähteiden kuivumista odotellen. Eikä ole pahempia ongelmia iselle sattunut, melkein aina on kelpo taimikko synytynyt.
Oma käsitykseni alkuperäiseen kysymykseen on b. Mättäät saa asettua talven ja kevään sulamiskauden ajan, joten toukokuun aikana lämpiämisen myötä eteenpäin alkaa mestat valmistua.
Tukkimiehentäin takia odottelu ei tosiaan tutkimustiedon valossa kannata, eikä oikein minkään muunkaan syyn takia, vaikka jotain hengähdystaukoa maapohjalle joku tuntuukin kaipaavan.
Tämän kevään kiinnostavin asia onkin kuivuus. Toistuuko viime kesän tilanne. Tällä hetkellä näyttää sateet puuttuvan, mutta pitkän ajan ennuste lupaa keskimääräistä sädemäärää. Lisäksi myyräsykli on päällä ja siihen annetaan lääkkeeksi mahdollisimman aikaista istutusajankohtaa. Vaan kannattaako silti kylmään maahan kiirehtiä.
Pahalta näytti sääennusteiden kanssa vielä perjantaina. Kuivaa luvattiin. Eilen taas näytti koko ensi viikon sadetta ja pohdinkin jo jos hälyttäisi taimiarmeijan jo täksi päiväksi. No kuinka ollakaan tänään ei luvata enää kuin muutama tippa.
Maasto on tällä hetkellä niin kuivaa, että istuttamisen kanssa ei ainakaan kiirettä kannata pitää.
Taimia näyttää uhkaavan mitä moninaisemmat vaarat. Lähellä on hakkuualue, jolta lähti kuusta ja kannot +risut on tietenkin vastustamattomine hajuineen tukkimiehentäitä odottelemassa.
Tämä projekti on täydennysistutus vajaatuottoiselle hirvituhosta kärsineelle alueelle ja toisaalta luontaisesti huonosti taimettuneen alueen puulajivaihdos pihlajasta havupuille.
Istuttaa meinasin vasta kesäkuun alussa kun on oikein lomaakin silloin ja pääsee arkipäivänä hakemaan taimet palstalle. Mitenköhän monta niitä saa päivässä yksin tonttiin?
Minä istuttasin kuokalla, jos ei ihan mahottoman paljoa ole niitä taimia. Kuokalla vähän matalammaksi mätästä, jos on tarpeen. Ja jos on tänä keväänä mätästetty, niin polkisin tiiviimmäksi maa-ainesta.
Ja syvään istuttasin. Juuripotti lähelle mättään alla olevaa humuskerrosta.
Vaikea tarkemmin opastaa kun ei tiedä minkälaisia mättäitä on, eikä muutenkaan olosuhteita ole tiedossa.
Mutta ei niin kovaa kuivuutta tule, että haittaisi, jos oikein istuttaa.
Istutus heti kun muokkauksen jälkeen, mutta kuitenkin kannattaa odottaa maan lämpenemistä. Kesäkuun alku on parasta aikaa. Nyt ei ole vielä kiire etelä-Suomessakaan. Jos taimet ovat jo kuvion laidalla, niin kastelusta täytyy pitää huolta!
Jos mätästys on nyt tehtynä, niin joutilasta aikaa voi käyttää reppuruiskun kanssa. Parin viikon päästä mättäiden ympärille glyfosaattiruiskutus. Kannattaa laittaa töpäkkä sekoitus, 1l glyfosaattia per säiliöllinen. Kastikka, vesat ja vattu ovat hyvässä kasvussa ja saavat täystyrmäyksen. Tämä on merkittävä säästö jatkohoidon kannalta. Booripuutosalueilla boorilannoitus menee samalla.
Suurin haaste metsäpalvelujen ostossa on ammattitaitoisen muokkauksen saaminen. Moni 10v mätästänyt mielestään osaa sen, mutta jälki on mitä sattuu. Kuivatusojat jäävät kaivamatta ja laikkumättäät ovat monttu+kukkula tyyppisiä viritelmiä. Hiukankaan kivisillä kohdilla mätästys muuttuu ronkkimiseksi ja laikutukseksi. Varmaan Timpalla on niin kivistä maita ettei mätästä saa syntymään kuin tuomalla tavaraa peräkärryllä. Tällaiset maat ovat kuitenkin harvassa(?). Jos kiviä on paljon, niin äestys sopisi paremmin.
Tukkimiehentäi on vakava ongelma. Hyvillä mättäillä ja torjunta-ainekäsitellyillä taimilla ongelma on kuitenkin pieni.
Vielä korostan, että jos mätästys on tehty viime vuonna, niin mättäät voivat olla vielä jopa jäässä, kiirettä ei ole.
Pete:”Jos mätästys on nyt tehtynä, niin joutilasta aikaa voi käyttää reppuruiskun kanssa. Parin viikon päästä mättäiden ympärille glyfosaattiruiskutus. Kannattaa laittaa töpäkkä sekoitus, 1l glyfosaattia per säiliöllinen. Kastikka, vesat ja vattu ovat hyvässä kasvussa ja saavat täystyrmäyksen. Tämä on merkittävä säästö jatkohoidon kannalta. Booripuutosalueilla boorilannoitus menee samalla.”
Mites kauan pitää odotella että uskaltaa istuttaa taimet jos laittaa tuollaiset glyfosaattityrmäystipat mättään viereen? Toisaalta miksi suosittelet parin viikon aikaa mätästyksestä ennen glyfosointia?
Voihan ne tyrmäystipat laittaa vaikka samana päivänä mätästyksen jälkeen. Mättäälle ei kannata ruiskuttaa kun niillä ei pitäisi lehtivihreää olla, vain kivennäismaata. Itsellä ei ole ongelmia ollut vaikka istutus on ollut jo seuraavana päivänä ruiskutuksen jälkeen. Tämä on oma kokemus, takuuta en anna.
Tämä glyfosaattiruiskutus ei ole se merkittävin asia. Laadukas mätäs, lämmin maa, hyväkuntoiset taimet (juurenpäät näkyy valkoisina ja tanakoina) ja istutus kivennäismaan alla olevaan kunttaan asti ratkaisevat.
Hanki kuvassa olleen mukaisia ”taimilavoja”, ropsautat niihin ”kuuppiin” hyvää puutarhamultaa ja siemenet päälle, ehken kevyesti peittelet siemenet. Thats it. 🙂
Kattelin päivällä kummissani pihalla ollutta kukkaruukkua, että mitä kumman piikkejä siinä on pystyssä.
40 cm halkaisijaltaan olevassa ruukussa oli yli kuusikymmentä vaaksanmittaista koivuntainta.(pitäisköhän koulia?) 🙂
Ruukku oli lähellä pihakoivua, rauduskoivu luonnollisestikin
Noin tehden saat taimimateriaalin ilman siementen ostoa. 🙂
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.