Erinäisistä syistä johtuen kevään istutukset venyivät. Osassa koivuja ja mäntyjä vuosikasvut katkeilivat, kun taimet olivat päässeet kasvamaan varastossa. Mahtaakohan noista katkelleista yksilöistä tulla enää mitään?
Omien kokemuksien mukaan mänty tykkää helteestä. Hurjia oli kasvut, vaikka laitettiin vasta heinäkuun alussa maahan. Taimilaatikossa olivat jo kasvaneet 10cm, mutta istutus onnistui silti hyvin.
Männyntaimilla oikeastaan suurin vaara ennen istutusta on, että taimet kuivuu, taikka eväät turvepaakuista loppuvat. Joskus oli taimilla jo pitkä vuosikasvannainen siinä vaiheessaa, kun niitä kannettiin ja juntattiin maahan. Suuria määriä katkenneita latva-suvikkaita oli aina vakan puhjalla kun sai taimet pois. Puu korjasi vahingon niin, että vuoden – parin kuluttuakaan ei enää huomannut, missä tällainen oli käynyt.
Toki silloin, kun taimi on juuri sulanut, sillä on parhaat mahdollisuudet juurtua kunnolla istutuskuoppaansa. Kun paksuuskasvukin on päättynyt, jäljellä on vain juuriston vahvistaminen seuraavaa kasvukautta varten.
eilen huomasin , kun neljä vuotiaita koivuntaimia joidenka pituus noin 2,5-3 m on tuuli kallistanut maa on vanhaa peltoa ja hyvin multavaa lieköhän kovat vesisateet osasyypää onneksi ei ole isoala laitoin lapiolla lisää maata juurelle tiedä sitten kestääkö pystyssä ? tuli mieleen että kasvaako taimet liiaan nopeasti pituutta suhteessa juurien kehitykseen lieköhän muilla vastaavia kokemuksia ?
Visakallo: ”Nyt kyllä näyttää siltä, että syysistutus on paras ajankohta niillä maapohjilla mihin se soveltuu. Helteet ja kuivuus kun näyttää vain pahenevan.”
Ei ainakaan omat istutukseni ole kuivuneet, sateet alkoi viime hetkellä. Tulee silti mieleen suosia muita puulajeja kuin kuusta istutuksissa paikoilla, jossa maaperän kapillaarisuus on heikko. Talven sateiden ansiosta pohjavesitilanne oli keväällä hyvä, eikä se kuivuuden takia kovin pahasti ehtinyt heiketä. Siten ainakin savimaiden taimet tuntui saavan kohtuullisesti vettä. Moreenimaalle laitoinkin mäntyä, vaikka mustikkatyyppiä onkin.
Kyllä naapurin peltokuvion koivikossakin kalleellaan olevia piisaa. Alle 2 m ovat, neuvoin tekemään keppituen, jollaisia itsekkin olen vuosien saatossa joutunut tekemää. Esim. sahausrima pystyyn viereen ja koivun oksista taivutan sitten pannan riman ympäri. Ei hankaa tainta ja joustaa. Isompia olen haarukkapuu pönkällä tukenut
Oma arvioni on myös, kuten metsänkasvattaja ounastelee, että juuristo ei ole pysynyt kiihkeän kasvun tahdissa. Aikaan vesimyyrä eräällä kuviolla avitti juuriston kehittymättömyyttä, eli soi maansisästä juuret.
Kevätistutus on parasta taimille omasta kokemuksestani. Havupuun taimet kestävät kuivuutta uskomattoman pitkään. Jos mättäät kivikoisesta rahkasalman multaseoksesta, niin ne kyllä kuivuuden vallitessa taimen tappavat herkemmin. Koivuntaimet ovat kuivuudelle arempia, jos turvepaakku kuivuu ja kuivuus jatkuu, alkaa taimikin kuolla tai ainakin kitukasvuiseksi nuupahtaa.
Vaikea on ymmärtää, miten puu voisi kasvaa juurilta karkuun, kun juuristo puun kasvun vaatiman veden ja ravinteet antaa. Täytyyhän juurtenkin kasvaa, jotta saavat hyväkasvuisen maanpäällisen osan ruokittua.
Peltomaalla veikkaan syynä olevan pikemminkin löyhän maaperän, jos esim. kynnöksessä on multaa jäänyt saven alle hajoamaan, myyrät reijittäneet maan juustoksi tms. asioita tapahtunut. Märkyyskin voi osaltaan vaikuttaa, kovin veteläksihän tuollainen maa voi sateisena aikana muuttua. Peltomaallahan maaperän kantavuuden vaihtelu on suurta. Kuivana aikana se kestää vaikka kuorma-autolla ajamisen, märkänä ei kanna yhtään mitään.
Glan linjoilla. Kyllä kokemusta on esim. peltoon istutettujen haapojen kaatuilusta mutta ei se kyllä juuriston kehittymättömyyttä ollut. Mutta höhelössä ruoppamaassa voimakkaan kesälehtevyyden aikana ei kovaa tuulta tarvita kun kallistuu. Olen noita tukitoimia tosiaan myös tehnyt.
Vesimyyrä syö peltoistutuksilla koivuntaimien juuria. Minulla juuri siitä syystä kallistelivat ja kuolivat. Koetin tuhota niitä rotanloukuilla ja myrkkyrakeilla aikoinaan. Muutaman sain loukkuihin, jolla ei ollut mitään merkitystä. Täällä Kainuussa oli kovasti vesimyyriä pelloilla joskus 10..15 vuotta sitten. Nyt hävinneet.
Metsänkasvattajan kannattaa tarkistaa ovatko vesimyyrät olleet asialla.
Tämän vuoden männyntaimet MHY:llä ovat olleet huonoja. Latvasilmuja taimista ( taimet olleet yleensä lyhyitä ja rukehtavia) on puuttunut ainakin 20%:lla, jotka olen heittänut menemään. Istutettujen kasvukin jäänyt vain muutamaan senttiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.