› Keskustelut › Metsänhoito › Istutus päätehakkuutiheyteen.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 99)
1 2 3 … 6 7 8 9 10

  • Istutus päätehakkuutiheyteen.

    Lähetetty: 14.4.2017, 13:53

    Paljon puhutaan että kuitupuuta tulee markkikoille liikaa. Onko kukaan kokeillut kuusen istutusta suoraan päätehakkuutiheyteen, jolloin kuitupuuharvennukset jätetään kokonaan tekemättä. 600 runkoa hehtaarille ja täysperkaus kahteen kertaan.

    Puusta tulee varmasti melko oksaista, mutta sehän ei kuusella niin haittaa. Plussana olisi myös pienemmät taimikustannukset.  Onko kukaan verrannut tällaisen kasvatuksen taloudellista tulosta suhteessa yhden harvennuksen kasvatukseen.

    Tekijä
    Uppo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 23.4.2017, 09:20

    Väli-Suomessa ja E-Suomessa suositukset on samoja. Pohjoisimman Suomen lakirajat on vähän matalammat. Suositukset voi olla sielläkin samalla tasolla, kuin muualla, en tiedä.Mutta vain muutaman sadan taimen eroja / ha joka tapauksessa.

    Klapikone 23.4.2017, 09:52

    Visakallo, tulevaisuuden hintoja ei tosiaan tiedetä, mutta kuusen uudistusalat ovat olleet viime vuosikymmeninä suuremmat, kuin esim. männyn, (riippuu vähän sijainnista) jolloin voisi olettaa, että kuusikuidun hinta laskee/ tasoittuu muihin nähden.

    Harvalla istutustiheydellä tosiaan itse tavoitteelisin lähinnä kustannussäästöjä ja sekametsärakennetta. Tuskin se taimikonhoitokustanuksia ainakaan lisää.

    Timppa 23.4.2017, 11:34

    Sen mitä olen taimettumisia katsellut, niin kuusentaimet syntyvät yleensä sen istutuskuusen viereen.  Joskus toki ajouralle.  Poikkeuksena korpisuon tyyppiset alueet, jotka taimettuvat liikaakin.

    Männyntaimilla on sama taipumus kasvaa vain rikottuun maahan, ellei sitten heinettyminen siinäkin nitistä.

    Varmasti syntyy hieskoivua,leppää, pihlajaa ja haapaa paikallisista oloista riippuen.  Eipä niistä ole paljoa iloa.

    Perkauskulut kasvavat joka tapauksessa.  Varmasti tarvitaan ainakin näkemäraivaus.  Sellaista ei tarvita sulkeutuneessa kasvatusmetsässä.

    Ainakin meillä lumi katkoo aina joskus pienempien ja isompien puiden latvoja.  Tulee muitakin tuhoja kuten tukkimiehentäitä ja myyriä.  Viisasta on varautua siihen, että taimikossa on varaa tällaisillekin, sillä täydennysistutus on kallista ja sen hyöty hyvin heikko.  Jos on istuttanut 1800 tainta ja tuhojen jälkeen jäljellä on vaikka 1200 tainta, niin tilanne ei ole käytännössä huonontunut lainkaan.  Jos on istuttanut 600 tainta ja tuhojen jälkeen niistä saattaa olla jäljellä vain 200 tainta, niin eipä tilanne ole kaksinen.

    Enkä ole ollenkaan vakuuttunut siitäkään, että joku joskus tulevaisuudessa ostaisi ne paksuoksaiset turilaat, jos tarjolla on myös solakoita pienoksaisia puita.

    Klapikone 23.4.2017, 11:54

    Tuo harva istutustiheys kuusella on yksi keino saada laadukasta mäntyä rehevällekin maalle. Kun jättöpuita pitää olla, niiden kannattaa olla mäntyjä. Nämä siementävät muokatun maan ja taimikosta tulee täystiheä.

    Nykyään rehevälle maalle istutetaan lähes järkeään täystiheä kuusikko. Männyn kylvö on epävarma ja 5000 Männyn istutus kallista. Liian harva taas tuottaa räkämäntyä.

    Sekaistutus tietysti, mutta on haastava toteuttaa.

    Tiedän lukuisia rehevien maiden luontaisia männiköitä, joiden laatu tulee sekapuuna kasvavasta kuusesta. Myös itsellä on pieni tällainen kuvio.

     

    Timppa 23.4.2017, 12:13

    Ainakin omat havaintoni kertovat, että reheville maille männyn luontainen uudistuminen heinettymisen vuoksi on erittäin epävarmaa.  Meillä on muutamia vähän karumpia kuusenistutuskohteita, joihin on syntynyt hyvä luontainen mäntytaimikko.  Ja on sitten esimerkkejä vastaavasti samanlaisista pohjista, joihin sitä mäntytaimikkoa ei ole syntynyt vaikka ympärillä on kuinka mäntyjä.  Vaikka olisi samana päivänä istutettu, niin toiselle kuviolle syntyi runsaasti mäntyjä toiselle lähellä olevalle ei.  Varmaa ei voi olla mistään.

    Kuten ole aiemminkin kirjoittanut, niin karuhkoilla MT-pojilla meillä  suoritetaan äestys ja männyn kylvö ja seuraavana vuonna kuusen täydennysistutus n. 1000 tainta/ha.  Jos aina paikoittain esiintyvä heinä nitistäisi männyntaimet, niin kuuset jäävät henkiin.  Sellaisia esimerkkejä löytyy aivan tarpeeksi.  Ei tarvitse koskaan miettiä täydennyksiä.

    Klapikone 23.4.2017, 12:20

    Tuohan on vähän sama idea, mutta toisin päin.

    Itse laittaisin ensin ne 1000 kuusta ja luontaisesti tulee loput mäntyä tai koivua.

    Puuki 23.4.2017, 12:23

    Taimikonhoitokuluissa säästää , jos 4/5-osan alasta voidaan ajaa traktorin murskaimella matalaksi, kun istutus on tehty sopiviin riveihin ; 0,5- 1 h /ha traktorilla + n. 0,2 ha norm.taimikonhoitoa ~ 120 € . Varhaisperkaus samalla tyylillä.

    Laikku-ja kääntömätästys vähentää niitä luontaisten taimien kasvupaikkoja väleissä verrattuna laikutukseen tai äestykseen, jotka taas puolestaan lisää vähän taimikonhoitokuluja, mutta ovat hieman edullisempia maankäsittelyitä. Kuusikkomaille tosin sopii yl. mätästykset paremmin kuin kevyemmät muokkaukset.

     

    Timppa 23.4.2017, 12:26

    Minä tiedän siis omiin havaintoihin perustuen, etteivät ne männyt aina varmasti tule.  Kuitenkin halutaan varmistaa se männyn kasvatus, koska nytkin on hienoja männiköitä.  Siksi systeemi varman päälle.

    Klapikone 23.4.2017, 12:31

    Ei siinä mitään Timppa, itsekin jotenkin pidän männiköistä, ja voisin harkita tuota sinun konstia.

    Visakallo 23.4.2017, 16:35

    Klapikone: ”Harvalla istutustiheydellä tosiaan itse tavoitteelisin lähinnä kustannussäästöjä ja sekametsärakennetta. Tuskin se taimikonhoitokustanuksia ainakaan lisää.”

    Voin kokemuksesta sanoa, että harva istutus lisää selvästi taimikonhoitokustannuksia. Istutus on nopea, helppo ja edullinenkin työvaihe, kun sitä vertaa taimikonhoitoon. Jo yksi ainoa ylimääräinen taimikonhoito saattaa maksaa saman verran tai enemmänkin kuin koko istutus.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 99)
1 2 3 … 6 7 8 9 10