› Keskustelut › Metsänhoito › Istutus päätehakkuutiheyteen.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 99)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10

  • Istutus päätehakkuutiheyteen.

    Lähetetty: 14.4.2017, 13:53

    Paljon puhutaan että kuitupuuta tulee markkikoille liikaa. Onko kukaan kokeillut kuusen istutusta suoraan päätehakkuutiheyteen, jolloin kuitupuuharvennukset jätetään kokonaan tekemättä. 600 runkoa hehtaarille ja täysperkaus kahteen kertaan.

    Puusta tulee varmasti melko oksaista, mutta sehän ei kuusella niin haittaa. Plussana olisi myös pienemmät taimikustannukset.  Onko kukaan verrannut tällaisen kasvatuksen taloudellista tulosta suhteessa yhden harvennuksen kasvatukseen.

    Tekijä
    Uppo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 22.4.2017, 22:09

    Käytäväistutus on lopputuloksena samanlainen kuin maanmuokkaus syväaurauksella, joka on julistettu pannaan.

    Myös siinä auraa vedetään noin viiden metrin välein ja maat kasaantuvat melko korkeiksikin aurauspalkeiksi. Istutus tehdään jätkänpolulle tai siihen palteen päälle ja melko tiheään.

    Alue on ruma muutaman vuoden ajan, mutta kyllä siellä jo ensiharvennuksen aikoihin koneella pääsee liikkumaan.

    Gla 23.4.2017, 03:50

    Puuki: ”Nythän on helpompi kuin entisen metsälain aikaan kokeilla esim. eri tiheyksillä istutusta ja luontaisen uudistamisen yhdistämistä viljelyyn pidentyneiden vakiintuneen taimikon aikarajojen takia.”

    On toki, mutta mihin mo:n tasolla tehdyt kokeilut johtavat? Kun tuloksia alkaa tulla, niitä voi hyödyntää seuraava sukupolvi edellyttäen, että asia on dokumentoitu riittävän hyvin ja tieto siirtyy uudelle omistajalle.

    Tutkijoiden ei ole ennenkään tarvinnut välittää koealoillaan metsälaista.

    Itselläni ei käytäviä ole, rivissä ainoastaan ja silläkin on etunsa taimikonhoidossa. Mutta ainakaan koivikosta ei vielä ensiharvennuksen jälkeen tule kaunista metsää. Vasta kun alikasvoskuusikko alkaa peittää näkyvyyttä, tilanne paranee. Puhtaassa kuusikossa näkyvyys on huono jo taimikkovaiheen loppuvaiheessa, joten siellä puiden sijainti ei vaikuta tuollaisiin asioihin. Jos sillä ylipäätään merkitystä talousmetsässä on, kun monimuotoisuuteenkaan asialla ei vaikutusta ole.

    Tolopainen 23.4.2017, 06:10

    Ei taimikoista täystiheitä tule vaikka istuttaa 1800 kuusentainta hehtaarille, se on aika helppoa ottaa ylimääräiset pois, mutta aukot jää usein paikkaamatta ei koivunräipit ole havupuun veroisia, vaikka ne tyhjäntilan täyttävät. Aika oksasta ja paksutyvisiä tulee, jos taimia on alle tuhat hehtaarilla, kun  alaoksien karsiintumista ei tapahdu, ei tule kovin laadukasta tukkia, paksut oksat alkavat tyvestä. Kun puut kasvavat harvassa ne tuottavat paljon oksia ja vähemmän laadukasta runkopuuta, oksista ei makseta ne karsitaan ja jäävät metsään.

    Puuki 23.4.2017, 06:33

    Harvaan istutettaessa pitää olla luontaista taimiainesta tulossa. Se lisää karsiutumista. Riippuu tietysti siitä missä päin ja minkälaisella maaapohjalla kasvatetaan.

    Metsästä tulee täystiheä aikanaan jos istutustiheys on 1800 kpl/ha, jos istutus onnistuu . Ei sen taimikon tarvitsekaan täystiheä olla istutettaessa. 2000- 1800 kpl istutustiheyskin on kompromissi (männyllä) tiheyden hyötyjen ja istutuskustannusten nousun välillä. Siltä ajalta kun kuitupuulla oli nykyistä parempi hinta. Suositusistutustiheydet on tutkitun tiedon ja melko pitkän kokemuksen aikaansaamia, mutta niissä ei ole juuri otettu huomioon eri alueiden (kasvatusaika)  ja puun hintojen aiheuttamia muuttuvia kustannuksia.

    Visakallo 23.4.2017, 06:36

    Tulevaisuutta ei kukaan tiedä, mutta tähän asti kuusikuidun kysyntä ja hinta ovat olleet parhaat, jos niitä vertaa koivuun ja mäntyyn. Miksi siis istuttaa kuusta vain 600 kpl hehtaarille? Kuusi on myös kaikkein paras vesakontorjuja, miksi siis lisätä taimikonhoitokuluja?  Miksi kasvattaa kuusia normaalia tiheämmässäkään, kun järeästä kuusitukista maksetaan kuitenkin eniten? Mielestäni nykyiset kuusikoiden käsittelyohjeet ovat edelleen parhaat.

    Gla 23.4.2017, 06:44

    Eri alueista (kasvupaikkatekijät) puhuttaessa ei kannata puhua suositusistutustiheyksistä, vaan uudistamisen kustannuksista, koska ne otetaan suosituksissa huomioon.

    pikkutukki 23.4.2017, 06:49

    Onko havaintoa mikä tekee joskus kuusen tyvellä mukuroita oksien tyveen .

    Puuki 23.4.2017, 06:51

    600 kpl onkin  jo liian harva asento  ellei korvaavia taimia ole runsaasti. Järeästä kuusitukista maksetaan kohtuullisesti  (~saman verran kuin 25v. sitten), mutta kuitupuu menee nykyisellään alle omakustannushinnan.

    Hyvin kasvaville maille kannattaakin istuttaa enemmän taimia kuin pidemmän kasvatusajan vaativille.

    Puuki 23.4.2017, 06:58

    ”Eri alueista (kasvupaikkatekijät) puhuttaessa ei kannata puhua suositusistutustiheyksistä, vaan uudistamisen kustannuksista, koska ne otetaan suosituksissa huomioon.”

    Istutustiheyssuositukset on samoja esim. E-Suomessa ja Pohjois-Suomessa samoilla kasvupaikkatyypeillä vaikka metsätyypit on erilaisia. Kasvut on erilaisia mutta suosituksissa ei ole sitä yl.huomioitu mitenkään.

    Gla 23.4.2017, 07:20

    Käsittääkseni suosituksissa nimenomaan on huomioitu Pohjois-Suomen erityispiirteet. Sitä en kuitenkaan osaa sanoa, paraneeko kannattavuus heikommin kasvavilla paikoilla suositusten istutusmääristä tinkimällä vai siirretäänkö siinä vain uudistusvaiheen säästöt myöhempään ajankohtaan.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 99)
1 2 3 … 5 6 7 8 9 10