Keskustelut Metsänhoito Istutus päätehakkuutiheyteen.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 99)
  • Istutus päätehakkuutiheyteen.

    Paljon puhutaan että kuitupuuta tulee markkikoille liikaa. Onko kukaan kokeillut kuusen istutusta suoraan päätehakkuutiheyteen, jolloin kuitupuuharvennukset jätetään kokonaan tekemättä. 600 runkoa hehtaarille ja täysperkaus kahteen kertaan.

    Puusta tulee varmasti melko oksaista, mutta sehän ei kuusella niin haittaa. Plussana olisi myös pienemmät taimikustannukset.  Onko kukaan verrannut tällaisen kasvatuksen taloudellista tulosta suhteessa yhden harvennuksen kasvatukseen.

  • Metsuri motokuski

    Klapikone: itsellä on alikasvoksiin tullut 34 vuodessa 15cm puolellensa. eli luston keskipaksuus 4,4mm. Ja erittäin tiheä sekametsä. mt.

    Eipä taida tuollaisesta tukista mitään lujuusluokan rakennustarvetta syntyvän. Voishan sitä ahneuksissaan paskaa kasvattaa mutta ei varmaan tarvii  odottaa puunhinnalle korotuksia jos tuollaisia alkavat tukit olemaan,

    Klapikone

    Taimikoita kyllä itsekin hoitelen, mutta luontaisissa taimikoissa en ole havainnut vakavaa riukuuntumista kokovaihtelun vuoksi. Olen kyllä nopeuttanut järeytymistä raivaamalla.

    Ongelmallisia ovat hoitamattomat istutuskuusikot. Pahimmillaan on huonolaatuinen koivu piiskannut kuuset.

    On myös jätetty joitain alikasvoksia harvakseltaan sinne tänne, mutta näitä ei koivut yllä piiskaamaan. Ensiharvennuksessa näistä saa tyveltä tukin, samalla kerätään koivua ja siemenpuumäntyjä.

    Kaiken kaikkiaan, kun on joillain palstoilla jäänyt taimikot hoitamatta, on luontaiset taimikot paljon parempia, vaikkakin koivuvaltaisia.

    Klapikone

    Metsuri motokuski:”Eipä taida tuollaisesta tukista mitään lujuusluokan rakennustarvetta syntyvän. Voishan sitä ahneuksissaan paskaa kasvattaa mutta ei varmaan tarvii  odottaa puunhinnalle korotuksia jos tuollaisia alkavat tukit olemaan”

    Siksihän nämä juuri ensiharvennuksessa poistetaan ”laatuharvennuksena”, niinkuin kaikki muutkin laadultaan huonot. Jäljelle jäävät ovat laatupuuta. Tuo 2 -2.5 mm on tavoite.

    A.Jalkanen

    Minä olen teettänyt yhden kuusen viljelyn vajaaseen tuhanteen kpl/ha; tuloksia saa vielä odotella, kun avohakkuun teki Asta-myrsky vuonna 2010. Metsänviljelysuositukset perustuvat Metlan koetoimintaan. Luken resurssien ollessa nykyisin heikommat, on hyvä, että kokeiluja tehdään käytännön puolella. Voisi ajatella nykyisten jalostettujen alkuperien kestävän harvempaan istutusta kuusella ja koivulla, kun ne kasvavat nopeammin ja ovat hento-oksaisempia kuin villit alkuperät.

    Kaistalehakkuu voi onnistuessaan olla taloudellinen vaihtoehto, mutta käytännössä käynee usein juuri noin, että ensin tulee koivu ja vasta sen alle kuusi. Jos alue heinittyy, voi kannattaa viljellä, eikä odotella luontaista siemennystä. Mätästyksen voisi tehdä ainakin rehevämmän maan kaistaleelle jo ennakoivasti, niin viljely sujuisi sitten tarvittaessa helposti ja nopeasti.

    Puuki

    Ennakoivasti tehty mätästys rehevillä mailla saattaa heinittyä ja vesakoitua  niin, että uudistaminen vaikeutuu liiaksi sen takia.

    Onnistunut kaistalehakkuu, jos kuusesta aiotaan pääpuulaji ennen koivun kasvatusta, vaatii hyvät olosuhteet niin maapohjan kunnon kuin siemensadonkin puolesta.

     

    Klapikone

    Kun istuttaminen on sitä kannattavampaa, mitä viljavampi maa on kyseessä, voisi päätellä, että kasvu paikan parantuessa istutustiheys kasvaa ja karummalla maalla vähennetään istutusta.

    OMT: esim. 1000 – 1600 kuusta.

    MT: 600 – 1000 kuusta tai kaistale/ suojuspuu

    VT: siemenpuu/ kylvö.

    Aina tehokkaampaa jos mahdollista hyödyntää alikasvosta.

    Nämä ovat omia päätelmiä.

    noita tutkimuksia kun on lukenut kaistalehakkuista, on usein huonona siemenvuotena todettu uudistuminen epäonnistuneeksi. Kuitenkin yleensä on löytynyt se 400- 800 havutainta/ ha, vaikka on tuomittu epäonnistuneeksi

    Hyvään siemenvuoteen kannattaa varmaan tähdätä.</span>

    A.Jalkanen

    Lakirajan verran olisi hyvä istuttaa taimia, ettei saa lainvalvojaa niskaansa. Mutta muutenhan se menee noin, että rehevälle paikalle voi laittaa isommat panokset kannattavuuden pysyessä samana.

    Miten muokkaisitte rehevän maan kaistaleen, vai jättäisittekö muokkaamatta? Mätästys paljastaa vähemmän heinittyvää ja taimettuvaa maanpintaa kuin muut muokkaustavat, ellei ihan ylettömiä määriä niitä mättäitä tee.

    Kuusen siemenpuista (eri-ikäiskasvatuksessa) kirjoitti Markku Nygren juuri hyvän artikkelin, oliko se Metsämakasiinissa?

    pikkutukki

    Laadun valinnanvaraa ei sitten kyllä ole , ellei luonto jeesaa .

    pihkatappi

    Mulla on tuolla uudella palstalla 0,8 ha:n OMT kuvio, jossa ei ole kuin leppää ja monihaaraista koivua. Ajattelin harventaa lepikon verhopuuasentoon ja istuttaa 1000 kuusta kuokalla, heinäystä tulee pariksi vuodeksi, mutta ei kestä pitää tai katsella OMT pohjaa vajaatuottoisena ja kun laittaa vain ~1200 runkoa hehtaarille, niin pitäisi kaikista olla edellytyksiä tukkipuuksi, eli istutus päätehakkuutiheyteen. Laatu on riittävä, mikäli puut kasvavat suorassa, eikä poikaoksia tai muita vikoja ole tukkiaihioita pilaamassa.

    Klapikone

    Niin kuin Pihkatappi totesi, voi tuo OMT olla niin kova heinittymään, että on turvallisinta istuttaa, vaikka se 1200/ha. Kaistale voi olla haastava.

    Itsekin kaipaisin vinkkejä kaistalehakkuun maanmuokkaukseen. Mätästys, äestys vai muokkaamaton?

    Tuon heinittymisen vuoksi mitä rehevämpi maa, sitä kapeampi kaistale toimisi. Karummalla maalla reunametsän juuristokilpailu painottaisi leveämpää kaistaletta.

    Pienaukot ovat tutkitusti taimettuneet hyvin ilman maanmuokkaustakin. Kaistalehan on tavallaan pitkänmallinen pienaukko. Ilmeisesti mitä leveämpi kaistale, sitä tärkeämpi on maanuokkaus. Mutta minkälainen?

    Pienaukko/kapea kaistale on omilla tiluksilla taimettunut ihan hyvin muokkaamatta. (Koivua, mäntyä, kuusta)

     

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 99)