› Keskustelut › Metsänhoito › Istutus päätehakkuutiheyteen.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 99)
1 2 3 4 … 8 9 10

  • Istutus päätehakkuutiheyteen.

    Lähetetty: 14.4.2017, 13:53

    Paljon puhutaan että kuitupuuta tulee markkikoille liikaa. Onko kukaan kokeillut kuusen istutusta suoraan päätehakkuutiheyteen, jolloin kuitupuuharvennukset jätetään kokonaan tekemättä. 600 runkoa hehtaarille ja täysperkaus kahteen kertaan.

    Puusta tulee varmasti melko oksaista, mutta sehän ei kuusella niin haittaa. Plussana olisi myös pienemmät taimikustannukset.  Onko kukaan verrannut tällaisen kasvatuksen taloudellista tulosta suhteessa yhden harvennuksen kasvatukseen.

    Tekijä
    Uppo
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Klapikone 14.4.2017, 21:40

    Eli jos tuo on noin, miten Anton kertoo, mihin perustuu nykyiset suositukset täystiheästä istutuksesta?

    Kannattamaton kuitupuiden istuttaminen voidaan siis jättää pois?

     

    Jätkä 14.4.2017, 22:16

    Tuota Anttoonin vähäoksaisuutta rohkenen epäillä.

    Klapikone 15.4.2017, 13:10

    Kustannuksia minimoitaessa kyllä tuo 600 – 1000 tainta/ ha kuulostaa järkevältä. Ei tarvitse kuituja istutella. Luonnon täydennystä kyllä tulee melko varmasti niin, että 1200 tainta löytyy uudistusalalta, eikä rikota lakia.

    Luontaisessa uudistamisessakin esim. Kaistalehakkuuna, saadaan helposti huononakin siemenvuonna se 600 havupuu tainta ja lehtipuita täydentämään.

    Näin saadaan edelleen kustannuksia alas.

    Anton Chigurh 15.4.2017, 14:18

    …mihin perustuu nykyiset suositukset täystiheästä istutuksesta…

    Tuohon kysymykseen en tiedä vastausta.

    Jätkä 15.4.2017, 14:40

    Toki tiheydet 1600 – 2000 perustuu useiden vuosikymmenten näyttöihin, joiden mukaan esim männyn laatu paranee merkittävästi, kun sen ensimmäinen viisi metriä ”karsiutuu siinä vaiheessa, kun oksat siinä ovat vasta lyijykynän paksuisia. Kun mänty sen jälkeen harvennetaan, kuolleet oksat tippuvat poisja tulee oksatonta pintapuuta kymmenen sentin kerros runkoon. Ylitiheästä metsästä voidaan ensimmäisessä harvennuksessa poistaa vialliset puut kakistelematta ja sitten onkin tervaspuiden ja kuitupuun teon aika.

    Nykyään ei männynkään tarvitse olla oksatonta ja hitaasti kasvanutta, kun Itä-Suomalaisetkin ovat saaneet sormijatkoslaitteet. He tekevät oksatonta ikkunakantellia 30 sentin pätkistä, joiden lustot ovat sentin paksuisia = lahoaa äkkiä – saadaan myytyä uudet äkkiä.

    Laatupuun kasvatus on historiaa, eikä siitä makseta. Sen takia Anttooniuskin kasvattaa oksaista höttöä.(Ja kehuu sitä)

    Suomen puunjalostusteollisuus kusee omaan ruokakippoonsa.

    Puuki 20.4.2017, 08:33

    Siihenhän se on menossa ; kun laatupuuta ei arvoteta korkeammalle ostettaessa, (- sahatavaran myyntihinnoissa kyllä-) niin sahatavaran laatu ja saanto alkavat heiketä , ja on jo heikentyneet.

    Harvassa kasvatuksessa ei vielä norm. tai lähellä sitä olevilla kasvatustiheyksillä pituuskasvu kärsi merkittävästi. Muutkin kuin istutetut puut lisää karsiutumista ja oksakoon pysymistä kohtuullisen pienenä.

    Harvaan  istustus toimii paremmin kuusella kuin männyllä.

    Kaistalehakkuusta sen verran että varsinkin kuusella voi olla useampana vuonna peräkkäin niin huono siemensato, että luontaista täydennystä ei tule ollenkaan.

     

    Klapikone 20.4.2017, 09:06

    Kyllähän harvassakin istutustiheydessä saadaan luonnontäydennystä niin, että metsä on riittävän tiheä laatupuun kasvatukseen. Lähinnä vältetään kuitupuiden istuttamista.

    Metsästä kehittyy näin sekametsä ja sitä on mahdollista kehittää eri tavoin.

    Mänty tosiaan kannattaa uudistaa luontaisesti tai kylväen. Harvaan istutuskuusikkoonkin voidaan saada hyvä mäntysekoitus. Harvennuksissa sitten päätetään kasvatetaanko kuuset päätehakkuuseen asti koivuja harventaen, tai jos saadaan sekaan hyvälaatuista mäntyä, voidaan metsää hoitaa näiden hyväksi.

    Muutenkin 2 – 2.5mm sädekasvu ei kai vielä ole kovin höttöistä, ja sekin vaatii jo aika harvan kasvatustiheyden.

    Kaistaleessakin on erikoista jos ei edes koivua saada, kuusi tulee myöhemmin alle, jos ei heti. Tämä voi tuntua monesta hitaalta, mutta täystiheä istutuskuusikko saa tuottaa aika paljon siihen nähden, että uudistamiskulut sijoittaisi johonkin muuhun tuottavaan sijoituskohteeseen. Tämän sijoituksen lisäksi metsä kasvaa ilmaiseksi.

    Jätkä 20.4.2017, 09:23

    Kun Anttoonin kuuset ovat 25 -vuotiaana D 1,3 -korkeudelta 30 senttisiä, niin vuosiluston keskipaksuus täytyy olla enemmänkin kuin vain 2,5 mm.

    Klapikone 20.4.2017, 09:40

    itsellä on alikasvoksiin tullut 34 vuodessa 15cm puolellensa. eli luston keskipaksuus 4,4mm. Ja erittäin tiheä sekametsä. mt.

    Salaisuus on kokovaihtelu. Jos harvaan istutetut tai luontaiset kuuset saadaan etukasvuisiksi, on niiden kasvu erittäin kova.

    Nämä joutavat jo ensiharvennuksessa tukiksi.

    Puuki 20.4.2017, 09:41

    Tottakai kaistalehakkuussakin koivua ilmestyy kaistaleille. Tarkoitin havupuita.

    Taloudellisessa mielessä kuitupuita ei kannata istuttaa . Jos luontaista täydennystä on tulollaan, niin sehän voi onnistua ihan hyvin. Ilmaista ei taimikonkaan kasvatus yleensä ole, vaikka uudistaminen olisikin ilmaista jollain kuivalla mäntykankaalla. Jos taimikonhoitoja ei tehdä ollenkaan, niin aika pienet on ne hamassa tulevaisuudessa saatavat tulotkin ; voivat kutistua pitkän aikajänteen ja esim. siemenpuiden heikomman k-hinnan takia nollan tuntumaan.

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 99)
1 2 3 4 … 8 9 10