Kloonivisakoivuja istutin 450 hehtaarille ja niistä ehkä 350-400 selviää hengissä. Tarkoitus on kyllä kasvattaa niiden välissä luontaisesti syntyvää puuta, joka poistetaan tulevissa harvennuksissa.

Joo ne pensastuu varmasti tuolla tiheydellä jos välit raivaa. Kolmas kesä menossa ja nyt alan pikkuhiljaa jättämään sinne väleihin kasvavaa puuta, toistaiseksi heinät ovat tuoneet riittävästi kilpailua.

Kyllä, kilpalatvat leikkasin viime kesänä ja tuskin vielä tänä kesänäkään mitään muuta leikataan vaikka pisimmät lähestyy kahta metriä.

Ei se Visa ole NIIN huono kasvamaan. Evolla oli istutuskoivikoita, joissa oli tavoitteena kasvattaa visaa. Varmasti visaa oli istutettu 1/4 -osa rungoista ja 3/4- osaa oli Raudusta.Kaikki koivut olivat yhtä pitkiä ja suorarunkoisi, pituus n. 10 metriä.

Oli aika harventaa, jolloin vasta Visat alkoivat visottua. Siis silloin, kun tuo riukumainen runko saa tilaa, se alkaa visottua, mutta kilpailu pakottaa sen kasvamaan hyvän rungon.

Visahan on myös Rauduskoivua. Tuollaisessa visakasvatuksessa, jossa auttavissa puissakin on koivuja, kannattaisi Visat merkitä heti pienenä pysyvästi.

Voi olla, että Evolla olivat joko Visat ”Visoja” ja niitä avustavat koivut hieksiä taikka samaa lajia noiden ”Visojen ” kanssa. Samaa tahtia ne kasvoivat, eikä ainakaan runkomuoto osoittanut, kummat olivat oikeita Visoja.

Meillä on muutama visaviljelmä, jossa noita pensasmaisia visakoivuja on, eikä oikein runkomuodosta voi puhua.

Hakattiin niistä pari mottia ja katkottiin sahauskelpoisiksi paloiksi. Pituudet jäivät välille 1 m. – n. 3 m. Pölli on sahauskelpoinen, jos se on joltain suunnalta katsottuna suora.

Viljelmät olivat olleet alusta lähtien ”herran hallussa”. luultavasti taimikon varhaishoito on tehty.  Niissä ei ollut paljoakaan muita puulajeja kuin niitä Visoja harvakseltaan.