Ja mättään viereen voi nousta rehevillä pohjilla 2 metrinen heinikko parissa vuodessa. Mättään pitäisi olla sitten melko laaja-alainen. Monesti olen nähnyt sellaisia puolimetriä kanttiinsa olevia ”mättäitä”, tuolloin joutuu vielä heinäntorjunnan suorittamaan.
Jätkän Pätkät:
”Ensinnäkään ei pidä tehdä ojitusta, ellei ole pakko. Naveroita voi tehdä kosteisiin paikkoihin, mutta niistä ei pidä veden valua ojiin.”
Tietysti ojitusta ja naveroita tehdään vain tarpeen mukaan, mutta kyllä naverostakin vesi pitää pois johtaa. Minulla on ainakin sellaiset maat että aina on kasvu parantunut kun ojitusta ja naveroita on lisätty. Mitä hyötyä on naverosta jos semakaa vettä täynnä, niin että koko kesän tulee vesi kengän päälle kun vieressä kävelee.
Jätkän pätkät jatkaa:
”Mätästä ei saa tehdä puiden, eikä risujen päälle, vaan puhtaaseen kohtaan. Jos paikka ei ole liian kostea, niin ei tehdä kuoppia, vaan käännetään mätäs kuoppaansa. ja tiivistetään.
Hyvin tehty mätästys ei ole juurikaan kalliimpi kuin surkean huonosti tehty, kun asialla on ammattilainen.”
Selväkin ettei mätäs saa olla puiden ja risujen päällä. Siksi minä keräänkin kaiken hiukankin polttokelpoisen hakkuutähteen puuliiteriin. Silloin mätästäjä löytää hyviä mättään paikkoja paremmin.
Tuo tiivistäminen on tärkeää, mutta kun taksat on vedetty niin alas ettei kaivurimiehelle jää leivän päälle kuin ylähuuli jos niitä mättäitä painelee. Niinpä minä olen mätästyksen teettänyt ja teetän vastakin tuntityönä ja sitten tulee kunnon jälkeä. Olempa ojitustakin tettänyt tuntityönä.
Muutenkin olen sitä mieltä että kun kaivinkoneella teetetään jotakin, niin se jälki on niin kauan näkyvissä, ettei sitä kannata tiukoilla urakkahinnoilla pilata, vaan pyrkiä tuntityöhön jos vain on saatavissa sellainen urakoitsija, jolla uskaltaa tuntityötä teettää. Minulla sellaisia on kaksittainkin.
Olet oikeassa tuossa palkkauksessa. Mätästys aina tuntitaksalla, maksoi mitä maksoi, eikä se paljoa enempää maksa, jos on taitava kuski. pari sekuntia enemmän mätästä kohti, niin tulee hakkuutähteet työnnettyä mättään paikalta pois, mutta sen kippaaminen kuoppaan on takuuvarma juttu.
Jos taimet sijoitetaan korkeaan mättääseen, niin uhkana ei ole heinä, vaan se, että mätäs luhistuu ja puu kallistuu – jopa kaatuu.
vusia vuosia sitte oli parin hehtaarin aukko ja mätästys / taimet könttähinnalla mhy:n kautta. veljenpoika oli mehtäkoulussa ensimmäisen vuoden ja halusi kesätöihin. ite olin keikkahommissa ja aloitti omin päin..istutti ”monttuihin” melkein tuhannen kpl kuusen pottia ennen kun tulin kotia ..sattui kuiva kesä ja mättään vieressä olevat taimet selvisi 100%..mättäillä yli puolet kuivui…oli mätästetty suurinpiirtein sammal raapaisemalla..enpä sen jälkeen ole mhy:tä kaipaillu.. wua ei paljo ollu ekaluokalla opetettu kyllä mehtä koulussakaan
Tulossa 2000 perinteistä koivuntainta,ei siis niitä kesäkoivuja.Minulla olisi 75mm pottiputki,meneeköhän tuo koivuntaimi siitä läpi.Vai pitääkö vaan kuokalla hakata menemään.
Pyöreämmässä potissa olleet menee helpommin, neliskanttiset pienellä rutistelulla mut siinä saa äkkiä käden kipeeks. Kuokalla menee varmemmin tarpeeksi syvälle, mätäs jos painuu ni vaarana on, että jää vähän pintaan. Mut kyllähän jokainen nyt vähintään 1000 laittaa päivässä kuokallakin.
” RE: Istutukset 2016
vusia vuosia sitte oli parin hehtaarin aukko ja mätästys / taimet könttähinnalla mhy:n kautta. veljenpoika oli mehtäkoulussa ensimmäisen vuoden ja halusi kesätöihin. ite olin keikkahommissa ja aloitti omin päin..istutti ”monttuihin” melkein tuhannen kpl kuusen pottia ennen kun tulin kotia ..sattui kuiva kesä ja mättään vieressä olevat taimet selvisi 100%..mättäillä yli puolet kuivui…oli mätästetty suurinpiirtein sammal raapaisemalla..enpä sen jälkeen ole mhy:tä kaipaillu.. wua ei paljo ollu ekaluokalla opetettu kyllä mehtä koulussakaan
Lähetetty: 3 h, 7 min sitten
Lähettäjä: torppari ”
Eipä aina kaikkea käytännön ongelmia hoksaa kertoa. Onhan selvä, että jos kone on vain laikuttanut, ei siihen kaksinkerroin olevaan kunttaan pidä istuttaa, taikka on ainakin saatava juuret perusmaahan asti.
Kerran yllätin metsurikurssilaisen istuttamassa todella hyvään äestysjälkeen. Kaveri kaivoi risukasan keskelle reikää, että voi tehdä laikun, äes oli hypännyt ison risukasan yli. Kysyin, miksi kaivelet siellä, ja hän väitti, että 2.25 sattui juuri siihen kohtaan. ( Paakkutaimet istutetaan AINA muokkausjälkeen)
Mikäli taimia saa, niin ne kannattaa istuttaa heti, kun maa sulaa, siis ennen kuin ne ovat kasvaneet monen sentin vuosikasvaimen.
Rehevimillä ja heinäsillä omt mailla lähtee kesäkoivukin kun reilu mätäs laitetaan ojakauhalla kuopan viereen. Ensimmäiset laitettu melkein parikyt vuotta sitten. Koivu kasvattaa syvälle juuret heti ja ei ainakaa täällä ole mitään kummallisempaa niille tapahtunut.
Täytyy kyllä hämmästellä metsäntutkimuksen tasoa kun 2015 uutisoidaan metsäntutkijoiden hämmästelevän, että kyllähän nämä pienetkin koivut kasvaa. Vois kuvitella, että tuollanen asia olisi jo tutkittu ajat sitten. Tälläset perustavan laatua olevat tutkimukset ovat olleet retuperällä näiden höpönpöppö tutkimusten viedessä huomion. Ei voi kuin hämmästellä.
Pakkastaimia istutetaan melkein vielä juhannuksena eihän niissä vuosikasvua ole.
Jätkän pätkät:
”Jos taimet sijoitetaan korkeaan mättääseen, niin uhkana ei ole heinä, vaan se, että mätäs luhistuu ja puu kallistuu – jopa kaatuu.”
Juuri eilen näin tuosta esimerkin oli ojamaan päälle joko istutettu tai luonnontaimi, en enää osaa sanoa. Hyvin oli kasvanut mänty ja laadukaskin, vaikka isompi kuin ympäristössä, mutta niin oli tuuli lykännyt vinoon. Ikää kolmekymmentä viisi vuotta tukkikokoinen ja vielä kuitenkin kasvupaikka tuli ongelmaksi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.