En tiedä mitenkä se nyt niin ihmeellistä on. Itse opetin metsästyseuran muutamalle aktiiville istutusputken käytön ja varsinaisen taimen istutuksen kun teimme talkoolla eräälle metsänomistajalle taimikon istutuksen. Nyt olen kasvua muutaman vuoden seuraillut ja erinomainen kuusentaimikko on siihen syntynyt.
Näillä henkilöillä ei ollut päivääkään istutuskokemusta ja perehtyminen kesti tasan 15 min. Ainostaan korostin istutuspaikkan tärkeyttä eikä hätiköidä saa. Olemme tuon jälkeen istuttaneet muitakin aukkoja samalle isännälle ja tyytyväinen on ollut. Tosin henkilöt ovat vaihtuneet ja uuden perehtymisen jälkeen homma on toiminut.
Väitän että vaativuudeltaan raivaus on paljon enemmän vaativaa. Varsinkin jos taimikko on valmiiksi pilattu hoitamattomuuden takia ja uusi taimikko pitäisi perustaa olemassa olevasta aineksesta.
Joo, ei tuo istuttaminen mitään suurta osaamista vaadi. Yksinkertaisesta asiasta ei kannata tehdä vaikeaa. Aina lähtee kasvuun kun isket taimen mättääseen ja vähän tiivistät. Taimien joukossa on tietty prosentti aina joista näkee että elämän edellytykset aika vähissä. Myyrätuhot, hallat ym. sitten erikseen.
Kun katsoo mitä itse 15-vuotiaana istutti niin nykyään kasvaa näissä komea metsä. Eikä tosiaan mitään osaamista ollut. Joku vaan näytti parilla taimella esimerkkiä ja oppi oli siinä.
Hyviä ovat oppimaan olleet – jotkut!
Naapurissa Rotarit istuttivat Rotari-veljen männyntaimet, eikä jälki ollut huimaavaa, vaikka puolet oli ns. ”metsäammattilaisia”, joiden piti myös katsoa perään.
Paakut puoliksi ilmassa, vinossa ja jumaliste isketty muokkausjäljen viereen.
Sama peli oli toisella glupilla, eli Leijonat tekivät hyväntekeväisyyttä ja iskivät talkoilla muutamia tuhansia taimia.
Kyllä niillä niska punoitti, kun kävin ihastelemassa savotassa, että olette näköjään VALE-istuttaneet runsaasti taimia.
Jämsässä ylioppilaat iskivät tuhansia taimia maahan ja metsätalousinsinööri määräsi nostamaan kaikki pois ja istuttaa uudestaan kolme senttiä syvemmälle,
Yhden voi koulia varttitunnissa, mutta kahtakymmentä noviisia ei mitenkään.
Jos minä koulutan jonkun istuttamaan, niin se osaa istuttaa kaikkiin olsuhteisiin parhaalla tavalla. Vartissa ei onnistu muuta kuin kusettamaan itseään silmään.
Pitäähän jätkän perustella miksi ne urhot siellä kurssipenkkiä vuosikautta hinkkaa. Ensin teoriaa kymmeniä tunteja ettei vaan ketäänistuta väärtteperin ja sitten käytännön pottiputkinojailua puolen lukukautta. Siitähän täällä iso opetuskunta nostaa hyvää liksaa.
Täytyy todella olla tosi UUNO. Joka ei pottiputkella osaa istuttaa oikein, meillä koululaiset kesätöissä paiski taimia maahan jälki normaalia, Viikonloppuna kävin katsomassa mo.t istutti itse ei mitään kokemusta silti jälki todella hyvää. Nykysin kone tiivistää mättäät jos siihen ei osu. Kannattaisi käydä tarkastamassa näkö.
Tosi metsämies kiinnittää huomion yksityiskohtiin jotka kertovat todella hyvän istuttajan. Ihan hyviä löytyy suht paljon mutta todella hyviä istuttajia on vaikea ollut löytää.
Kyllä niitä mättäisiin lyöjiä aina löytyy mutta ei aina maapohjat ole niin hyviä että olisi niin selkeitä istutus paikkoja . Myös kaikki oksakasojen,ojanreunuksien tai vaikka tienreunojen vierustat kertovat ainakin minulle millainen istuttaja on ollut.
Metsäpuolellakin hyvät huipuista erottavat yksityiskohdat ja juuri näillä pitkässä juoksussa erot syntyvät. Tarkoitan tässä myös muita metsänhoitotöitä mutta kaikkihan lähtee yleensä istutuksesta
Ja täällä nuo muutamat Pellet kerskuvat loistavilla istutustaidoillaan ja taimikoillaan. Seuraavassa hengenvedossa itkevät, kuinka taimikkoa pitää täydentää ja kuinka istutustaimikko om lenkotyvistä!
Kertoo vain täydellisestä arkitotuuden puutteelta.
Istutus on niin kallis toimenpide puuntuottamisen ketjussa, että kun sen vielä tyrii, niin AAMEN!
Kysehhän on pitkälle syyseuraus suhteista. Ainakin itse on huomannut sen että mitä isommaksi metsäpinta-ala kasvaa sen tärkeämpää roolia ottaa yksityiskohdat. Sitä kautta sillä on varsin merkkitävä vaikutus talouteen.
Tieltähän taimikot monasti näyttävät vallan mainioilta kun autolla huristellaan ohi mutta todellisuus saattaakin olla toisenlainen sitten kun jalkaudutaan taimikkoon. On aukkopaikkoja tai puuston huonolaatuisuutta jolla on suuri merkitys talouteen pitemmässä juoksussa.
Niin, vastuuhan painaa vallan hirveästi. Tiedä vaikka jälkipolvi tulisi vielä hautuumaallekkin kiroamaan huonon istuttajan. Eihän niitä aukkoja muuten tulekkaan metsään kuin istutuksesta.
Lukasin vain eka sivun mietteet.Etelässä ei ilmeisesti ole samaa ilmiötä kuin täällä etelälapissa.Kostean syksyn jälkeen kun tulee sulaan maahan pakkaset.Mättäät on kuin jäähilettä,lähtee taimet paakkuineen ylös.Siksipä muokkauksen jälkeen annetaan painua vuosi pari.Sekään aina riitä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.