Niin se lannoite pullo on 15 cm korkea ja nelisen senttiä leveä pullo.  Niitä menee hehtaarille noin kolme – neljä  Ei lannoitetta tarvii satoja kiloja kantaa. Hyödyistä en tiedä ja uskon että hyvällä taimikonhoidolla voidaan kompensoida lannoitteen hyöty. Kyllähän tuolla juuriston kehittymisellä on tärkeä merkitys. Niin kasvuun lähdöllä kuin myös kuivuuden kestolle. Mitä nopeammin juuristo kehittyy niin sitä parempaa on kasvuun lähtö.

Lisäkustannus on noin 60-65 e / ha (alv0) ja lisäksi jokin väline annosteluun. Käsiannostelija on n. 35 e ja pottiputkiautomaatti 450-480 e (alv0). Annosteluvälineen kustannusta en itse laske suoraksi kuluksi, vaan ajattelin laittaa putken sisäänajettuna kiertoon. Tai oikeastaan onnistuin jo saamaan sisäänajetun kappaleen.

Hyötynä voi olla parempi alkuun lähtö , jos on rehevä kasvupaikka.  ”Kuusella 20-35 % parempi kasvu” .   Kustannuksena lannoke , lisälaitteen osuus ja kalliimpi istutus.  Kovin kauan  ei lisälannote luultavasti vaikuta ; sen mahdollisesti kriittisen alkuvaiheen yli kuitenkin.

Paras kasvupaikka olisi puiden taimillekin  hyvä ravinnetasapaino, puulajille sopiva pH   ja kosteus-ja lämpöolosuhteet tasaisena säilyttävä maaperä.

Ei lannoitus ole mätästyksen vaihtoehto, koska äestyksessä jää saamatta mätästyksen kasvua parantava ojitus-, kuohkeutus-, lannoitus- ja lämpövaikutus sekä taimien nosto enemmän pintakasvillisuuden yläpuolelle.

Luonto tekee myös muokkausta, esimerkiksi tuulenkaatojen juuristojen kohdalta paljastuneet laikut. Jos lannoitus parantaa kasvua, sen voi toki yhdistää muokkaukseen. Sen sijaan en käyttäisi äestystä rehevillä ja/tai vedenvaivaamilla mailla mätästyksen vaihtoehtona enkä varsinkaan muokkaamattomaan maahan istuttamista. Taimia vaivaa muokkaamattomassa tukkimiehentäi ja äestysjäljessä vesi, sammal ja heinikko.