Keskustelut Luonto Iskeekö Suomeen ilmastokrapula jo vaalien jälkeen?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 134)
  • Iskeekö Suomeen ilmastokrapula jo vaalien jälkeen?

    Minun aikanani on kampanjoitu mm. kommunismin, maailmanrauhan, ydinaseriisunnan, nälänhädän torjunnan, liikakansoituksen estämisen, sademetsien ja Lapin metsien puolesta, ja nyt vielä maapallon ilmastonkin puolesta. Aina on näiden kampanjoiden epäilijät  leimattu mitään ymmärtämättömiksi kehityksen vastustajiksi. Vähitellen kampanjat ovat hiipuneet  ja jotain uutta on tullut tilalle. Niin käy varmasti nytkin. Ensin kuitenkin tulee ilmastokrapula, mutta mitä sen jälkeen?

  • harrastelija

    rööri: ”Yllätyin miten sotkuinen ja ränsistynyt Rhobos on.”

    Tarkoittaako rööri Rodosta ? Se vanha kaupunkihan on rakennettu aikoinaan niin tukkoon, ettei siitä saa nykyaikaista toiminnoiltaan. Pitäisi säilyttää museona, ja kylläkait siinä ilmastossa voi asuakin vanhaan tyyliin.

    Aikoinaan oli tapana loppukeväästä viettää siellä lomaa. Useamman kerran sattui juuri jääkiekon MM-turnauksen finaalit. Ellinrannan lähellä oli baari, missä suomalaiset kokoontuivat seuraamaan kisoja. Vuotta en nyt muista, mutta Suomi voitti silloin maailman mestaruuden  – katu baarin vieressä oli poikki siinä riehassa!

    Vanhan kaupungin puolella käytiin jalkaisin. Järjestystä silloin hoidettiin ratsupoliisin toimesta. Tosin niiden näkyvyys oli tarkoitettu kähinnä turistinähtävyydeksi!

    rööri roope

    Kun valtion ja kuntien rahat on lopussa ja velkaa on satoja miljardeja lopputulos on esim nähtävillä Rodoksella.Rakennukst puistot kadut ränsistyneet ja roskaa ja paskaa paikat täynnä.

    Tämä kurjistuminen tapahtui 10 vuodessa.

    Kun Antti pääsee valtaan suomessa on edessä kreikan tie.

    LauriR

    Moni tuntuu olevan sitä mieltä, että kaikkinainen huolestuminen ilmastosta on turhaa vouhotusta.

    On kuitenkin paljon muitakin asioita, jotka huolestuttavat: lajien sukupuuttoaalto, pölyttäjäkato, mikromuovit, energian ja raaka-aineiden riittävyys. Yhtenä pahimmista maailman militarisoinnin jatkuminen.

    Lienevätkö kirjoittajat tosiaan sitä mieltä, että meno voi jatkua nykyistä vauhtia hamaan tulevaisuuteen? Meidän sukupolvellemme tätä maallista hyvää varmaan riittää, mutta miten lapsenlapsillemme, puhumattakaan vielä myöhemmista sukupolvista. Ajattelemmeko, että selvitkööt jälkeläisemme miten osaavat, kunhan emme tarvitse omastamme luopua.

    jees h-valta

    Kyllä jaan huolen LauriR ja arkielämässä olenkin aina kiukkuinen kun näen selkeää piittaamattomuutta yhteisestä ympäristöstämme. Itse teen pieniä tekoja mahdollisimman paljon mutta isoihin todella vaikuttaviin me emme suomessa edes voi vaikuttaa kuin poliittisesti EU:n kautta. Minusta meille riittä kunhan elämme ihmisiksi ja tämä sukupolvi tietää kyllä mitä se tarkoittaa. Seuraava sukupolvi ei edes välttämättä tiedä. Niin paljon huonompaan suuntaan on kansalaistieto/taito kouluissa mennyt. Me emme todella voi elää jatkuvassa kasvussa vaan realismia tulee olemaan että taantuminen alkaa ihmisillä aivan samoin kuin luonnossakin. Mihin se aikanaan pysähtyy emme tiedä eikä taida olla väliksikään tietää.

    LauriR

    Eero Paloheimo purkaa huolestumistaan Keski-Uusimaan kolumnissa:

    http://www.eeropaloheimo.fi/tag/keski-uusimaa/

    Eero P. on varmaan katkeroinut siitä, ettei häntä enempää kuunnella, mutta puhuu silti asiaa.

    husse

    Eero Paloheimo on saatu pidettyä poissa, ei oteta esiintymään mediaan, eikä pyydetä kommentteja. Juuri nyt kaiken järjen mukaan Eeron pitäisi olla asiantuntijana Ylellä, Hesarissa, MTV:llä, kun ilmastonmuutos ja hiilensidonta ovat ykkösaiheita tapetilla.

    Kun professoritason tutkija sivuutetaan, jolla olisi kompetenssia ja pitkän linjan kokemus aiheeseen, tulee väkisin mieleen salaliittoteoriat median puolueellisuudesta.

    Paloheimo ei ole mikään kylähullu hörhö näennäistutkija. Tai ehkäpä hän nykyilmapiirissä antaa vaikutelman kylähulluna ja hörhönä, mikä on surullista, jos se sivuuuttaa vakavasti otettavan asiantuntemuksen.

    Odottaisin vaikkapa Metsälehdeltä artikkelia, joka käsittelee Suomen metsätaloutta globaalissa mittakaavassa, ilmastonmuutosta ja mitä voisimme ja pitäisi tehdä. Eero Paloheimolta aiheeseen lausunnot asiantuntijana.

    Nyt jotkin Paloma Hannoset ja Emma Karit  ovat ”asiantuntijoina” näkyvästi esillä liittyen näihin aiheisiin. Oikea mielipide pätevöittää asiantuntijaksi.

    Aimo Jortikka

    Hieman mittakaavaa hiilidioksidipäästöihin

    -Helsinki: Hanasaari B 1,27 miljoonaa tonnia

    – Neste Porvoon jalostamo:2,7 miljoonaa tonnia

    – Finnair: 3,2 miljoonaa tonnia

    – SSAB Raahen terästehdas: 4 miljoonaa tonnia

    – Belchatowin hiilivoimala (Puola): 38 miljoonaa tonnia

    A.Jalkanen

    Turpeen osuus energiantuotantoon käytettyjen polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä on vaihdellut 15 %:sta 22 %:iin Suomen kaikista energian tuotannon päästöistä. Energiaturpeen CO2-päästöt ovat olleet 2000-luvulla 6,5–10,7 miljoonaa tonnia.

    https://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/t2550.pdf

    Aimo Jortikka

    Ja jos turve korvattaisiin puulla, siihen tarvittaisiin 7,5 miljoonaa mottia. Muistaakseni vapon laskelma

    Kurki

    CO2-päästöt ovat olleet 2000-luvulla 6,5–10,7 miljoonaa tonnia.

    Taitavat turpeen hiilipäästöt nyt olla 10 miljoonan m3 tuotannolla jotain 3 miljoonaa tonnia eli aika vähän.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 134)