Keskustelut Metsänomistus Isien metsä

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 134)
  • Isien metsä

    Makasiinissa 3/21 oli juttu helsinkiläisen toimittajan näkemyksistä metsästä. Minusta se oli erinomainen katsaus ihmisen sielunmaisemaan.

    Toimittajan isoisä on tilan aikoinaan hankkinut, raivannut sinne kotipaikan, isäkin on tottunut metsätöihin, mutta tämän lapselle eli jutussa esiintyvälle helsinkiläiselle toimittajalle metsä on jäänyt etäiseksi asiaksi. Ilmeisesti kiinnostus kotona asuessaan on ollut jossain muualla kuin osallistua metsänhoitoon, eikä aihe ole ennen perinnönjakoa tullut ajankohtaiseksi. Hienoa sinänsä, että toimittaja näkee tässä kytköksen yhteiskunnalliseen ilmiöön ja sen takia alkoi tutustua metsän omistamiseen liittyvien asioiden lisäksi tähän ilmiöön.

    Metsäsuhteen heikkoudesta huolimatta niin toimittajalla, kuin luultavasti useimmilla muillakin suomalaisilla on mielipide metsistä ja niiden hoidosta. Tekihän Annukka Valkeapää Helsingin yliopistossa gradun kansalaisten käsityksistä metsistä ja metsäpolitiikasta, jossa ilmeni kiinnostavia, joskaan tätä taustaa vasten ei kovin yllättäviä asioita. Toimittajankin käsitys metsistä perustuu ulkoiluun Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa, ei kahden edeltävän sukupolven työnteon merkitykseen.

    Pitkän prosessin jälkeen syntyi päätös, jossa tilalla luovutaan metsätalouden harjoittamisesta ja metsät saavat olla tai kuten toimittaja sanoo, levätä. Tätä päätöstä muiden täytyy kunnioittaa. Itse kuitenkin haluan kyseenalaistaa perusteita päätöksen teolle.

    Tila on siis tarjonnut elinkeinon nykyistä omistajaa edeltäville kahdelle sukupolvelle. Kolmas sukupolvi eli metsän nykyinen omistaja on saanut yhteiskunnan varoilla hankittua korkea-asteen tutkinnon ja nykyisen työpaikankin toiminta rahoitetaan verovaroilla. Luettuaan palkitun kirjan Metsä meidän jälkeen on omistajalle muodostunut mielipide, jonka mukaan hän ei metsän tarjoamia tuloja tarvitse ja metsä saa ”levätä”.

    Vaikka jokaisella on oikeus tehdä metsilleen melkein mitä tahansa, tämä yhtälö saa minut surulliseksi. Toimittaja ei metsiään tarvitse, koska velkaantuvan valtion verorahat ja siten myös hänen palkkansa ja muutkin työnantajan kulut tippuu taivaasta. Minusta päätös kuvaa äärimmäistä itsekkyyttä, jollaisella asenteella tämä yhteiskunta ei tule selviytymään. Toimittaja väittää olevansa kiitollinen isän ja isoisän työstä, mutta mielestäni ei ymmärrä, mitä kiitollisuus tarkoittaa. Päätöksellään hän mitätöi kahden sukupolven työn merkityksen. Hän myöskään ei huomioi oman lapsen asemaa. Elämän pitäisi jatkua, aivan kuten tähänkin saakka.

    Koska metsät käsitetään kansallisomaisuutena, minulla on oikeus vaatia kyseistä omistajaa jatkamaan edeltävien sukupolvien harjoittamaa metsätaloutta. Sama oikeus on metsän omistajan lapsella, joka tarvitsee monen vuoden ajan mm. yhteiskunnan kustantamaa koulutusta ja terveydenhuoltoa ennen pääsyään työelämään.

    Usein puhutaan pankeissa makaavan laiskan rahan aiheuttamista taloudellisista tappioista. Mielestäni suhtautumisessa metsään on kyse täysin samasta asiasta. Ellei halua harjoittaa metsätaloutta, kansallisomaisuus-ajattelumallin mukaan metsille pitäisi asettaa suojelumetsän status. Silloin metsä osallistuisi yhteiskunnan toimintaan, koska suojelulle asetetaan samanlaisia tavoitteita kuin taloudelliselle toiminnalle. Saman lehden kolumnissa Annika Kangas avasi hienosti tämän asian merkitystä. Kyseessä on sen mittakaavan asiat, ettei yhteiskunta vapaamatkustajia tarvitse.

  • Gla

    ”Tjaa, esi-isät ovat tehneet jotain tiettyä asiaa ja jatkossakin on tehtävä sitä samaa tai aikaisempi työ on ollut turhaa.”

    Nykyään valtio maksaa verot ja veroilla maksetaan palkat. Ei kannata hikoilla taimikossa. Joskus jopa maksetaan siitä, ettei tee metsässä mitään.

    Mikä tekijä puuttuu yhtälöstä? Kolmen pisteen vihje: Sekin alkaa v-kirjaimella. Kahden pisteen vihje: Iiro V joutui turhan lujille sen takia. Yhden pisteen vihje: Myös Matti V on asiasta huolissaan. Nollan pisteen vihje: V-puolue haluaa sitä lisää.

    Jovain

    Poikkeuksellista on jättää metsä lepäämään. Tuskin sen varaan kannattaa pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä. Enemmän on punavihreästä ajattelusta ja laajasti ajateltuna yhteisestä hyvästä. Onhan se yhteiskunnassa ongelma.

    Vastikään saimme kuulla – Uuutisextrassa Ilkka Hämälälältä kysymykseen, onko Suomi bulkkitehtaiden maa.

    Hämälän mukaan Suomi on suhteellisen kalliiden työkukustannusten maa ja arvonlisää työn kautta ei muodostu. Eli vapaasti Suomennettuna etuus saadaan bulkkina ja samaan aikaan tehtaalla maksetaan bonuspalkkiot. On tässä tämä yhteiskunnallinen ongelma, joka Hämälänkin mukaan teettää töitä.

    Visakallo

    Suomen hallitus on myös ottanut uuden talousajattelun käyttöön. Hehän eivät enää käytä valtiovarainministeriön palveluita, vaan turvaavat Helsingin Yliopistosta löytämäänsä henkilöön. Matti Vanhasen lähtö liittyy osaltaan tähän. Elämme mielenkiintoisia aikoja, mutta yksi asia on kuitenkin varma, maksajat ovat tiedossa!

    Haba

    Kommunismin levityksen sijasta Gla voi vähentää maataloustukea. Kun hillotolppa poistuu, turhan tuottamisen sijasta alkaa myös oikea työ kiinnostamaan. Peltojen raivauksen sijasta istutetaan metsää jne..

    Gla

    ”Kommunismin levityksen sijasta Gla voi vähentää maataloustukea.”

    Suotta viljellä peltoja, kun voidaan ostaa ulkomaisia elintarvikkeita. Saadaan loputkin väestä muuttamaan kaupunkeihin.

    Se maanviljelystä metsäkeskustelussa.

    jees h-valta

    Nuo vertaukset johonkin poliittiseen kertovat vain vertaajastaan. Jos puhutaan sukupolvien työjatkumosta jolla turvataan myös valtion tase on heitto lähinnä ala-arvoista paskanjauhantaa ilman muuta tarkoitusta kuin oman tyhmyytensä esittely. Kommunismikin aikanaan oli älyllistä toimintaa joka edelleen voi muutamissa maissa erittäin hyvin. Sen toteuttajissa on sitten ehkä samaa vikaa kuin täällä oman egonsa kanssa pullistelevissa turhan lässyissä eli pyritään hajottamaan ja sillä hallitsemaan keskustelua. Minä en kyllä näe mitään aloittajan kirjoituksessa siihen viittaavaa. Eihän tässä mitään olla yhteiskunnalle sosialisoimassa. Päinvastoin, pyritään itsenäisen metsänviljelyn puolustukseen joka on kuitenkin tehokkainta ja vastuullisinta jopa maailman mittakaavassa. Tämän esimerkkihenkilön ratkaisu perintömetsässään vie hallinnon paljon nopeammin ”kommunismille”. Sen nimi vain alkaa nyt V:llä kuten Gla toteaa.

    A.Jalkanen

    Ei yhteisten asioiden hoito ole kommunismia. Amerikkalaisten mielestä ehkä. ? On asioita, kuten ilmastonmuutos sekä ympäristön- ja luonnonsuojelu, jotka kannattaa hoitaa mieluummin yhteisesti kuin yksityisesti, kun ne ovat luonteeltaan maapallonlaajuisia.

    Haba

    Miten yksityisen metsät muuttuvat yhteisiksi?

    isaskar keturi

    Tämähän kaikki kiteytyy siihen vanhaan sanontaa ”Kyllä on oksan ottajaa, jos on kuusen kaatajaa.” Kaava toistuu kirkon palveluissa. Reuhakkaasti erotaan kirkosta, ettei tarvitse maksaa turhaa kirkollisvero. Syyksi kelpaa mikä tahansa asia. Mutta auta, kun pitäisi saada muksulle nimi, päästä naimisiin tai hautaan, niin jo ollaan vaatimassa palveluita, joista ei ole mitään maksettu. Koulujen luokkaretkien yms. eteen ei olla valmiita tekemään mitään muuta, kuin kirjoittelemaan someen, miten kaikilla pitää olla yhtäläinen mahdollisuus (toisten kustannuksella) osallistua retkiin.

    Argumenttina näille ”yksilöllisille” päätöksille kerrotaan, ettei ne ratkaise tai aiheuta pulmaa. Ei niin, mutta miljoona samansuuntaista yksilöllistä päätöstä alkaa olla jo ongelma. Volyymi ratkaisee. Joskus opiskeluaikoina huviksemme laskettiin, että kuinka paljon tarvitsisi vähemmän hakata metsää, jos jokainen suomalainen käyttäisi yhden paskapaperiarkin vähemmän päivässä (oletuksena neitseellinen kuitu eikä kierrätyspaperi). Siitä muuten tulee jonkinlainen pino. En viitsi uudelleen laskea, kun en muista tulosta.

    Kyllä ilmastonmuutoksen torjunta lähtee siitä, että jokainen aina toimissaan miettii tekoaan suhteessa ympäristön kestokykyyn ja tarpeeseen.

    hemputtaja

    Haba kysyy: ”Miten yksityisen metsät muuttuvat yhteisiksi?

    Johan nuo on melko pitkälle muutettu yhteisiksi ja ovat sitä tavallaan muutenkin eli meillä on voimassa ns. jokamiehen oikeus.

    Käydään jatkuvaa tiedotussotaa, jossa valehdellaan kuinka metsänomistajat raiskaavat Suomen luonnon puupelloiksi ja hakkuaukkojen aavikoksi, työntävät hiilen muiden nieltäväksi, piilottavat lahopuut, jne. Näin yleinen mielipide saadaan huijattua pehmeäksi ja kas hulluinkin ehdotus toisten omaisuuden hallinnasta onnistuu.

    Samalla ajetaan väkisin Naturan rajoitukset ja nyt on meneillään kaavoituslakien viritykset, joilla voidaan mm. avohakkuut kieltää.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 134)