Keskustelut Metsänomistus Isien metsä

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 134)
  • Isien metsä

    Makasiinissa 3/21 oli juttu helsinkiläisen toimittajan näkemyksistä metsästä. Minusta se oli erinomainen katsaus ihmisen sielunmaisemaan.

    Toimittajan isoisä on tilan aikoinaan hankkinut, raivannut sinne kotipaikan, isäkin on tottunut metsätöihin, mutta tämän lapselle eli jutussa esiintyvälle helsinkiläiselle toimittajalle metsä on jäänyt etäiseksi asiaksi. Ilmeisesti kiinnostus kotona asuessaan on ollut jossain muualla kuin osallistua metsänhoitoon, eikä aihe ole ennen perinnönjakoa tullut ajankohtaiseksi. Hienoa sinänsä, että toimittaja näkee tässä kytköksen yhteiskunnalliseen ilmiöön ja sen takia alkoi tutustua metsän omistamiseen liittyvien asioiden lisäksi tähän ilmiöön.

    Metsäsuhteen heikkoudesta huolimatta niin toimittajalla, kuin luultavasti useimmilla muillakin suomalaisilla on mielipide metsistä ja niiden hoidosta. Tekihän Annukka Valkeapää Helsingin yliopistossa gradun kansalaisten käsityksistä metsistä ja metsäpolitiikasta, jossa ilmeni kiinnostavia, joskaan tätä taustaa vasten ei kovin yllättäviä asioita. Toimittajankin käsitys metsistä perustuu ulkoiluun Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa, ei kahden edeltävän sukupolven työnteon merkitykseen.

    Pitkän prosessin jälkeen syntyi päätös, jossa tilalla luovutaan metsätalouden harjoittamisesta ja metsät saavat olla tai kuten toimittaja sanoo, levätä. Tätä päätöstä muiden täytyy kunnioittaa. Itse kuitenkin haluan kyseenalaistaa perusteita päätöksen teolle.

    Tila on siis tarjonnut elinkeinon nykyistä omistajaa edeltäville kahdelle sukupolvelle. Kolmas sukupolvi eli metsän nykyinen omistaja on saanut yhteiskunnan varoilla hankittua korkea-asteen tutkinnon ja nykyisen työpaikankin toiminta rahoitetaan verovaroilla. Luettuaan palkitun kirjan Metsä meidän jälkeen on omistajalle muodostunut mielipide, jonka mukaan hän ei metsän tarjoamia tuloja tarvitse ja metsä saa ”levätä”.

    Vaikka jokaisella on oikeus tehdä metsilleen melkein mitä tahansa, tämä yhtälö saa minut surulliseksi. Toimittaja ei metsiään tarvitse, koska velkaantuvan valtion verorahat ja siten myös hänen palkkansa ja muutkin työnantajan kulut tippuu taivaasta. Minusta päätös kuvaa äärimmäistä itsekkyyttä, jollaisella asenteella tämä yhteiskunta ei tule selviytymään. Toimittaja väittää olevansa kiitollinen isän ja isoisän työstä, mutta mielestäni ei ymmärrä, mitä kiitollisuus tarkoittaa. Päätöksellään hän mitätöi kahden sukupolven työn merkityksen. Hän myöskään ei huomioi oman lapsen asemaa. Elämän pitäisi jatkua, aivan kuten tähänkin saakka.

    Koska metsät käsitetään kansallisomaisuutena, minulla on oikeus vaatia kyseistä omistajaa jatkamaan edeltävien sukupolvien harjoittamaa metsätaloutta. Sama oikeus on metsän omistajan lapsella, joka tarvitsee monen vuoden ajan mm. yhteiskunnan kustantamaa koulutusta ja terveydenhuoltoa ennen pääsyään työelämään.

    Usein puhutaan pankeissa makaavan laiskan rahan aiheuttamista taloudellisista tappioista. Mielestäni suhtautumisessa metsään on kyse täysin samasta asiasta. Ellei halua harjoittaa metsätaloutta, kansallisomaisuus-ajattelumallin mukaan metsille pitäisi asettaa suojelumetsän status. Silloin metsä osallistuisi yhteiskunnan toimintaan, koska suojelulle asetetaan samanlaisia tavoitteita kuin taloudelliselle toiminnalle. Saman lehden kolumnissa Annika Kangas avasi hienosti tämän asian merkitystä. Kyseessä on sen mittakaavan asiat, ettei yhteiskunta vapaamatkustajia tarvitse.

  • Perko

    Hallinnointi on menneisyyden tuote ja perustuu rosvojoukkojen luomaan systeemiin.  Selvimmät mallit nykyisin ovat Sisiliassa  ja uudistuneena lähin Venäjällä.  Suomen tapulikaupungit oli järjestelmä ennen vienti- ja tuontilisenssejä  vahtimassa ettei kauppaan voinut sotkeutua ”asiattomat puunviejät”.  Metsähallinto vahti  hakkuut ja valikoi mo:lle  tavat toimia.  Vääristä määräyksistä ei voitu asettaa hallintoa vastaamaan se viimeinen kartellikin oli sitä.  Syylliseksi ilmoittautunutkaan ei joutunut korvauksiin!

    Olen nähnyt ja varma ettei  ollut määräykset mo:n tuottavuuden ja työn kannalta harkittuja.  Siitä hieman katkerana en suuremmin ihannoi hallinnointia ja suhtaudun epäillen neuvontaan.

    Viisaus : ”10 vuodessa voidaan pilata hyväkasvuinen puusto useiden kymmenien vuosien ajaksi, ratkaisut pitäisi olla harkittuja.” jopa sukupovien ajaksi.

    Perassic Park

    Suomessa hoetaan uskonnonomaisesti mantraa hyvinvointivaltiosta. Kauniin idean keskiössä lienee ’mahdollisuuksien tasa-arvo’.

    Ajan kuluessa hyvinvointivaltio kokee ja on kokenut henkisen inflaation. Saavutuksista on tullut itsestäänselvyyksiä. On oikeuksia, mutta velvollisuudet eivät maistu. Ollaan päädytty tilanteeseen jossa saajien lukumäärä ylittää maksajajoukon, eikä demokratia kykene korjaamaan järjestelmän epäkohtia.

    Olisi valaisevaa selvittää esim. tulevien kuntavaalien ehdokkaista, moniko on itse kunnalla töissä. Pahimmillaan valtaosa, jolloin syntyvä ’kuntapuolue’ muodostaa menoautomaatin, mistään ei voi karsia, ainoastaan nostaa veroprosenttia ja maksuja.

    Erilaisten tukien nostosta on kadonnut täysin häpeän tunne. Omassa arkityössäni näen jatkuvasti kuinka asumistuella pelataan sen määrän maksimoinniksi. Tuki koetaan itsestään selvänä, aivan normaalina osana elämää ja toimeentuloa.

    Aloittajan ansiokas kirjoitus mielestäni liittyy kuvaamaani ilmiöön. -asenteeseen jossa rahaa tulee seinästä ja sähköä pistokkeesta.

    -Mutta tällaiseksi olemme ihan itse tämän maan rakentaneet.

     

    Jovain

    Individualismi tarkoittaa Wikipedian mukaan yksilökeskeisyyttä. Yksilöiden katsotaan olevan varsinaisia toimijoita eikä kollektiivien.

    Gla

    RR: ”Ehkä se sinulla Gla em. ogelma hiukan liikaa kohdistuu metsiin. ”

    Käsittelen metsiä, koska ollaan metsäalan keskustelupalstalla.

    jees h-valta

    Allekirjoitan kaiken Glan huolen kyllä mutta minullakin on se pulma ettei oikein ole esittää aseita tuon ongelman torjumiseksi. Kun sen polven joka siellä metsässä puursi olisi vain vieläkin pidemmälle pitänyt ajatella ( vaadin kohtuutonta) ja myydä tuotantolaitoksensa tuntemalleen sellaiselle metsänomistajalle joka tekee siitä edelleen tuotantoa.

    Petkeles

    Käytännössä aloitusviestin viimeisen kappaleen neljä ensimmäistä lausetta ovat asiassa ja loppu on ikävää flirttailua siihen suuntaan että tietyt ihmiset ovat loisina yhteiskunnassa. Sitten asiaan sekoittuu joku uponneiden kustannusten harhaa yhteiskunnallisella tasolla imitoiva ajatus ja vielä hieman kollektivisoitua taloutta.

    Rane

    ”uponneiden kustannusten harhaa yhteiskunnallisella tasolla”

    Varmaan selvennät tätä?

    Petkeles

    Tjaa, esi-isät ovat tehneet jotain tiettyä asiaa ja jatkossakin on tehtävä sitä samaa tai aikaisempi työ on ollut turhaa. Nykyisyys mitätöi menneisyyden. Sitoutumisen eskalaatio. Aikakone on sittenkin keksitty.

    Rane

    OK.Selkeästi ajateltu on selkeästi sanottu.

    Visakallo

    Petkeles on aikaisemminkin viljellyt mielenkiintoisia ajatuspolkuja käsiteltäviin aiheisiin. Onko Petkeles itse metsänomistaja, ja minkätyyppisessä käytössä ne ovat?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 134)