Keskustelut Metsänomistus Isien metsä

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 134)
  • Isien metsä

    Makasiinissa 3/21 oli juttu helsinkiläisen toimittajan näkemyksistä metsästä. Minusta se oli erinomainen katsaus ihmisen sielunmaisemaan.

    Toimittajan isoisä on tilan aikoinaan hankkinut, raivannut sinne kotipaikan, isäkin on tottunut metsätöihin, mutta tämän lapselle eli jutussa esiintyvälle helsinkiläiselle toimittajalle metsä on jäänyt etäiseksi asiaksi. Ilmeisesti kiinnostus kotona asuessaan on ollut jossain muualla kuin osallistua metsänhoitoon, eikä aihe ole ennen perinnönjakoa tullut ajankohtaiseksi. Hienoa sinänsä, että toimittaja näkee tässä kytköksen yhteiskunnalliseen ilmiöön ja sen takia alkoi tutustua metsän omistamiseen liittyvien asioiden lisäksi tähän ilmiöön.

    Metsäsuhteen heikkoudesta huolimatta niin toimittajalla, kuin luultavasti useimmilla muillakin suomalaisilla on mielipide metsistä ja niiden hoidosta. Tekihän Annukka Valkeapää Helsingin yliopistossa gradun kansalaisten käsityksistä metsistä ja metsäpolitiikasta, jossa ilmeni kiinnostavia, joskaan tätä taustaa vasten ei kovin yllättäviä asioita. Toimittajankin käsitys metsistä perustuu ulkoiluun Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa, ei kahden edeltävän sukupolven työnteon merkitykseen.

    Pitkän prosessin jälkeen syntyi päätös, jossa tilalla luovutaan metsätalouden harjoittamisesta ja metsät saavat olla tai kuten toimittaja sanoo, levätä. Tätä päätöstä muiden täytyy kunnioittaa. Itse kuitenkin haluan kyseenalaistaa perusteita päätöksen teolle.

    Tila on siis tarjonnut elinkeinon nykyistä omistajaa edeltäville kahdelle sukupolvelle. Kolmas sukupolvi eli metsän nykyinen omistaja on saanut yhteiskunnan varoilla hankittua korkea-asteen tutkinnon ja nykyisen työpaikankin toiminta rahoitetaan verovaroilla. Luettuaan palkitun kirjan Metsä meidän jälkeen on omistajalle muodostunut mielipide, jonka mukaan hän ei metsän tarjoamia tuloja tarvitse ja metsä saa ”levätä”.

    Vaikka jokaisella on oikeus tehdä metsilleen melkein mitä tahansa, tämä yhtälö saa minut surulliseksi. Toimittaja ei metsiään tarvitse, koska velkaantuvan valtion verorahat ja siten myös hänen palkkansa ja muutkin työnantajan kulut tippuu taivaasta. Minusta päätös kuvaa äärimmäistä itsekkyyttä, jollaisella asenteella tämä yhteiskunta ei tule selviytymään. Toimittaja väittää olevansa kiitollinen isän ja isoisän työstä, mutta mielestäni ei ymmärrä, mitä kiitollisuus tarkoittaa. Päätöksellään hän mitätöi kahden sukupolven työn merkityksen. Hän myöskään ei huomioi oman lapsen asemaa. Elämän pitäisi jatkua, aivan kuten tähänkin saakka.

    Koska metsät käsitetään kansallisomaisuutena, minulla on oikeus vaatia kyseistä omistajaa jatkamaan edeltävien sukupolvien harjoittamaa metsätaloutta. Sama oikeus on metsän omistajan lapsella, joka tarvitsee monen vuoden ajan mm. yhteiskunnan kustantamaa koulutusta ja terveydenhuoltoa ennen pääsyään työelämään.

    Usein puhutaan pankeissa makaavan laiskan rahan aiheuttamista taloudellisista tappioista. Mielestäni suhtautumisessa metsään on kyse täysin samasta asiasta. Ellei halua harjoittaa metsätaloutta, kansallisomaisuus-ajattelumallin mukaan metsille pitäisi asettaa suojelumetsän status. Silloin metsä osallistuisi yhteiskunnan toimintaan, koska suojelulle asetetaan samanlaisia tavoitteita kuin taloudelliselle toiminnalle. Saman lehden kolumnissa Annika Kangas avasi hienosti tämän asian merkitystä. Kyseessä on sen mittakaavan asiat, ettei yhteiskunta vapaamatkustajia tarvitse.

  • R.Ranta

    Keturilla on samassa mallissa kuin Hietasella tuntemattomassa. Hänenkin mielestään maailmassa oli turhia asioita.

    Toisaalta  pitää ymmärtääkin lepuuttamista. Minäkin sain peritönä parikymmentä hehtaaria kuivaa kangasta ja on tällaisena isänmaanparturina tunnustettava, että sen avohakkuu teki kipeää. Monta vuotta oli vastenmielistä käydä sitä katsomassa vaikka aiemmin siellä liikkui mielellään usein.

    isaskar keturi

    Kyllä se kirpaisee tietty, kun entisen erämetsän tai on itse hoitanut mettää taimikosta asti ja sitten sen laittaa maan tasalle syystä tai toisesta. Mutta tuota RR:n tarkoittamaa mielen lepuutusta vartenhan on sitten ne omat ”suojelumetsät” niin kuin kirjoituksista päätellen aika monella palstalle kirjoittelevalla.

    Sillähän se tämä ”perhemetsätalous” hyvin turvaa monimuotoisen ja moninaiset metsät, kun meitä on moneksi. Enkä juuri lähtisi moittimaan toisten toimia omissa metsissään, jos kohta mielipiteen toimenpiteiden järkevyydestä oman tietopohjan ja kokemuksen pohjalta saatan sanoakin. Samaisesta syystä nykyinen metsälaki on ihan käypä, koska se ei pakota meitä samaan muottiin. Avohakkuun kieltäjät yrittävät nyt samaa virhettä kuin harsinnan kieltäjät aikanaan.

    Rukopiikki

    Hyvin paljon on Suomessakin ihmisiä, jotka eivät ole muutaman sadan tonnin kipeitä. Niin se vain on. Voivat ostaa vaikka muutaman sadan tonnin harrasteautoja, ferraria ja kaikenlaista. Mitä siinä sitten on ihmeellistä jos haluavat kotimetsän pitää ennallaan. Saattaahan joku taideteoskin maksaa helposti pienen tilan hinnan. Niitäkin monet kerää seinilleen. Jos me vain jokainen huolehdittais omistamme ja annettais kunkin tehdä omallaan mitä haluaa.

    Visakallo

    Aivan samaan tapaan kenelläkään ei pitäisi olla huomautettavaa siitäkään, jos joku haluaa ottaa metsistään tehot irti.

    Haba

    Kepulit sössii aluksi omat ja kuntalaisten talouden. Syy ja maksaja on tietenkin kaupungissa.

    https://yle.fi/uutiset/3-11935270

    Gla

    Kommenttisi oli kai vastine kysymykseeni eli viesti meni perille. Ei siinä tosin mitään uutta ollut, mutta koit kai tarpeelliseksi kerrata asian.

    Rukopiikki: ”Mitä siinä sitten on ihmeellistä jos haluavat kotimetsän pitää ennallaan.”

    Tässä tapauksessa kotimetsä ei pysy ennallaan, vaan se lakkaa olemasta talousmetsä. Kuuntelin ohjelman kokonaan ja viimeinen jakso loppui siihen, että toimittaja printtasi 100 sivua jotain metsäkeskuksen ohjeita (ei ottanut kantaa tulostuspaperin alkuperään tai tarpeellisuuteen). Kuulemma tästä eteenpäin alkaa eri tarina. Veikkaan, että alkoi selvittää mahdollisuutta suojeluun.

    Tuo ei kuitenkaan ollut pointtini kommenttiisi, vaan ratkaisun taustalla ollut ajattelutapa. Helsinkiläinen korkeakoulutettu kulttuurialan ihminen jyllä kuluttaa niin verovaroja kuin raaka-aineitakin. Yhtään ei silti pohdinnassa painanut oma osuus yhteiskunnan pyörittämiseen.

     

    Rane

    ” Jos me vain jokainen huolehdittais omistamme ja annettais kunkin tehdä omallaan mitä haluaa.”

    Rukopiikki on toivottavasti huomannut että keskustelun kohteena olevan perintömetsän omistaja on esitellyt laajasti julkisuudessa valintojaan sekä radiossa että lehdistössä.Nimenomaan tarkoituksenaan herättää keskustelua.

    jees h-valta

    Glalla erittäin oikeutettu huoli tulevien polvien metsäsuhteesta ja nyt jo hairahtaneista piiperryshurahtaneista. Jatkumo katoaa ja metsät joutuvat luonnonsuojelujärjestöjen taistelukentiksi kuten mafiajärjestöillä on omat korttelinsa joissa rahastavat suojelurahaa. Joskus aina sitten joku järjestö alkaa rynniä lisää valtaa ja rahaa ja kohta metsistämme sotivatkin ihan kotoperäiset järjestöt joista osa yksityistahojen virittämiä, suurin osa häikäilemättömiä kansainvälisiä. Yksityistä pientä metsänomistajaa ei kohta ole vaan muutama sukupolvi täystuhoaa sen historiallisen jatkumon. Ja luulevat vielä hyvää tekevänsä. EU on nyt kaikenkattojärjestönä yrittämässä etujalansijaa mutta kyllä sieltä muiltakin agressiivista hyökkäystä alkaa löytyä.

    Haba

    Raati haluaa nähtävästi pinta-ala veron takaisin sekä kunnalle myös verotusoikeuden. Samalla vanha kunnon mhy valvomaan pakollista mhy-maksua vastaan että maanomistaja toimii aatteen mukaisesti.

    jees h-valta

    Outoja vetoja tuolla Haballa. Aiheesta yhtä kaukana kuin ukko ulkona kaikesta.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 134)