› Keskustelut › Metsänomistus › Isien metsä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 134)
1 2 3 … 12 13 14

  • Isien metsä

    Lähetetty: 20.5.2021, 05:42

    Makasiinissa 3/21 oli juttu helsinkiläisen toimittajan näkemyksistä metsästä. Minusta se oli erinomainen katsaus ihmisen sielunmaisemaan.

    Toimittajan isoisä on tilan aikoinaan hankkinut, raivannut sinne kotipaikan, isäkin on tottunut metsätöihin, mutta tämän lapselle eli jutussa esiintyvälle helsinkiläiselle toimittajalle metsä on jäänyt etäiseksi asiaksi. Ilmeisesti kiinnostus kotona asuessaan on ollut jossain muualla kuin osallistua metsänhoitoon, eikä aihe ole ennen perinnönjakoa tullut ajankohtaiseksi. Hienoa sinänsä, että toimittaja näkee tässä kytköksen yhteiskunnalliseen ilmiöön ja sen takia alkoi tutustua metsän omistamiseen liittyvien asioiden lisäksi tähän ilmiöön.

    Metsäsuhteen heikkoudesta huolimatta niin toimittajalla, kuin luultavasti useimmilla muillakin suomalaisilla on mielipide metsistä ja niiden hoidosta. Tekihän Annukka Valkeapää Helsingin yliopistossa gradun kansalaisten käsityksistä metsistä ja metsäpolitiikasta, jossa ilmeni kiinnostavia, joskaan tätä taustaa vasten ei kovin yllättäviä asioita. Toimittajankin käsitys metsistä perustuu ulkoiluun Nuuksiossa ja Sipoonkorvessa, ei kahden edeltävän sukupolven työnteon merkitykseen.

    Pitkän prosessin jälkeen syntyi päätös, jossa tilalla luovutaan metsätalouden harjoittamisesta ja metsät saavat olla tai kuten toimittaja sanoo, levätä. Tätä päätöstä muiden täytyy kunnioittaa. Itse kuitenkin haluan kyseenalaistaa perusteita päätöksen teolle.

    Tila on siis tarjonnut elinkeinon nykyistä omistajaa edeltäville kahdelle sukupolvelle. Kolmas sukupolvi eli metsän nykyinen omistaja on saanut yhteiskunnan varoilla hankittua korkea-asteen tutkinnon ja nykyisen työpaikankin toiminta rahoitetaan verovaroilla. Luettuaan palkitun kirjan Metsä meidän jälkeen on omistajalle muodostunut mielipide, jonka mukaan hän ei metsän tarjoamia tuloja tarvitse ja metsä saa ”levätä”.

    Vaikka jokaisella on oikeus tehdä metsilleen melkein mitä tahansa, tämä yhtälö saa minut surulliseksi. Toimittaja ei metsiään tarvitse, koska velkaantuvan valtion verorahat ja siten myös hänen palkkansa ja muutkin työnantajan kulut tippuu taivaasta. Minusta päätös kuvaa äärimmäistä itsekkyyttä, jollaisella asenteella tämä yhteiskunta ei tule selviytymään. Toimittaja väittää olevansa kiitollinen isän ja isoisän työstä, mutta mielestäni ei ymmärrä, mitä kiitollisuus tarkoittaa. Päätöksellään hän mitätöi kahden sukupolven työn merkityksen. Hän myöskään ei huomioi oman lapsen asemaa. Elämän pitäisi jatkua, aivan kuten tähänkin saakka.

    Koska metsät käsitetään kansallisomaisuutena, minulla on oikeus vaatia kyseistä omistajaa jatkamaan edeltävien sukupolvien harjoittamaa metsätaloutta. Sama oikeus on metsän omistajan lapsella, joka tarvitsee monen vuoden ajan mm. yhteiskunnan kustantamaa koulutusta ja terveydenhuoltoa ennen pääsyään työelämään.

    Usein puhutaan pankeissa makaavan laiskan rahan aiheuttamista taloudellisista tappioista. Mielestäni suhtautumisessa metsään on kyse täysin samasta asiasta. Ellei halua harjoittaa metsätaloutta, kansallisomaisuus-ajattelumallin mukaan metsille pitäisi asettaa suojelumetsän status. Silloin metsä osallistuisi yhteiskunnan toimintaan, koska suojelulle asetetaan samanlaisia tavoitteita kuin taloudelliselle toiminnalle. Saman lehden kolumnissa Annika Kangas avasi hienosti tämän asian merkitystä. Kyseessä on sen mittakaavan asiat, ettei yhteiskunta vapaamatkustajia tarvitse.

    Tekijä
    Gla
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo 20.5.2021, 06:49

    Gla:lla on kyky kirjoittaa metsään liittyvät näkemyksensä  hyvin perusteltuina. Suosittelen kirjoitusten tarjoamista Helsingin Sanomiin ja muihin valtakunnan ykkösjulkaisuihin, vai oleko jo niin tehnytkin? Olen ilokseni huomannut, että viimeaikaiset EU:n metsäkaavailut ovat aukaisseet kirjoittajien patoja, ja tähän asti aika yksipuolisesti vihreällä musteella kirjotetut metsäjutut ovat saaneet seurakseen aivan uusia sävyjä.

    suorittava porras 20.5.2021, 08:07

    Hyvin perusteltua ja painavaa tekstiä Gla:lta. Kernaasti voisi laittaa mietteet laajempaankin jakoon , kuten Visa esittää .

    Rane 20.5.2021, 08:07

    Ehkä tuota voi luonnehtia myös katsaukseksi sielunmaisemaan.Voi olla myös ihan laskelmoitu osa metsätalouden vastaista kampanjointia.Tämä toimittaja teki metsäperinnön saamisestaan myös radioohjelmasarjan.Kuuntelin siitä pätkiä traktorissa,En viitsi kuunnella uudestaan tarkemmin.

    Siitä sai käsityksen että toimittajan isä innolla koulutti tytärtään ja lapsenlapsiaan metsiin ja metsätöihin ja tietätti hoitotöitäkin.Kuvitteli kai että metsät jäävät hyviin käsiin.Tytär/toimittaja vaikutti olevan koko ajan ”pihalla” tai vastahakoinen.

    Sitten hän tapasi jonkun luontokonsultin joka kehoitti olemaan tekemättä mitään ja maailma ja metsä pelastuu.Toimittaja sai herätyksen.

    Tässä kävi niin että perinnön antajan odotukset törmäsivät perinnön saajan henkiseen ja fyysiseen laiskuuteen ja keski-ikäisten naisten luontaiseen haluun tulla huijatuksi.

    Perintö – isien metsät tytärten käsissä | Audio Areena (yle.fi)

    A.Jalkanen 20.5.2021, 08:28

    Hyvä kirjoitus Gla, johon pystyn hyvin samaistumaan koska omakin pitkä koulutukseni ja pätkätyöurani on maksettu yhteiskunnan varoilla ja osin metsätuloilla ja edelleenkin elän metsätuloilla. Annan kuitenkin toisen näkymän samaan asiaan. Meillä ei ole tällä hetkellä pulaa puun myyjistä, vaan puusta on toistaiseksi ylituotantoa. (EU:n komissio kutsuu sitä ”hiilinieluksi” ja katsoo että siitä ei tarvitse maksaa mitään, vaan päin vastoin jos alamme hyödyntää tuota ylituotantoa täysimääräisesti, saattaa tulla sakkomaksuja.)

    Jos nyt sitten joku metsänomistaja siellä täällä jättää metsänsä lepoon, siihen alkaa vähitellen syntyä sellaisia luontoarvoja joista meillä on pulaa. Täysin hakkaamatta jätettävät alueet eivät näy suojelualueiden tilastoissa, mutta ne ovat yhtä arvokkaita luontokadon torjunnassa kuin viralliset suojelualueet, joista on maksettu korvaus verovaroista eli ne ovat sangen kustannustehokkaita.

    Puuki 20.5.2021, 09:30

    E-Suomessa on suht. vähän suojeltuja alueita, jos verrataan Pohj. Suomeen.  Sinne suojelumetsää lisää tulee metsorahoituksen turvin ja muutenkin myös koko maahan nykyisten mm. mh-suositusten avulla.   Hiilinielun kerryttämisen kannalta varsinkaan suojellut kuusikot ei ole kovin hyviä kohteita. Alkuun lisääntyy hiilinielu mutta sitten kasvu hyytyy , ja lopputulos on päin vastainen alkuperäiseen tarkotukseen nähden.  Melko huonoja monimuotoisuuden kannaltakin, jos on paljon sulkeutuneita kuusikoita ilman lehtipuuta . Pintakerros on niissä useimmiten täysin ruskean neulasmaton peitossa.     Pienet lehtolaikut   on asia erikseen. Mm. luont. jalopuumetsiköt ja pähkinäpensaslehdot tarvitsee kuusten hakkuuta eikä täyssuojelua,  jos niitä halutaan säilyttää.

    Monilla vaikuttaa olevan harhakäsityksiä miten metsien suojelu ja hiilinielun kerryttäminen toimii luonnossa.  Ei hakkuiden tekemätttä jättäminen ole se paras menetelmä, kuin hyvin harvoissa tapauksissa ( kuten ei ole jk:n lisääminenkään).

    Hyvä kirjoitus Gla. Samoin suosittelen julkaisuyritystä esim.. Hesariin.

    Kalle Kehveli 20.5.2021, 09:55

    Uusavuttomuus ja kykenettämyys hoitaa metsiään lisääntyy kokoajan. Perinnön jättäjän onkin oltava tarkka, kenelle lapsistaan metsänsä jättää vai käyttääkö omaisuutensa itse.

    mehtäukko 20.5.2021, 09:59

    Täsmälleen samalla kannalla aloittajan tuumailusta.

    isaskar keturi 20.5.2021, 10:06

    Toimittajatasoista juttua nyt Gla:lta – voisi kuvitella lukevansa joidenkin mainioiden kolumnistien juttua.

    Itsellä huomio kiinnittyi erityisesti tähän ”Toimittaja väittää olevansa kiitollinen isän ja isoisän työstä, mutta mielestäni ei ymmärrä, mitä kiitollisuus tarkoittaa. ”, mikä tuntuu olevan monen yhteiskunnallisen ongelman taustalla. Siitä mitä itse ei viitsitä tai haluta tehdä, ollaan kiitollisia edellisille sukupolville. Ei kiinnosta varusmiespalvelu, ei opiskelu saatikka työnteko. Noilla kiitoksilla eivät elä edelliset sukupolvet ja mikä surkeinta, myös seuraavien sukupolvien elämä on hiuskarvan varassa, kuten Gla kirjoittaa.

    Tuo on myös tämän ilmastomuutoskeskustelun ytimessä. Jotkut kuvittelee, että pätevä keino ilmastonmuutoksen torjuntaa on se, että kaikki jäävät makaamaan kotiinsa, jonne sitten joku jalkapatikalla varmaan kantaa sitten kasvisburgereita ja seitakinkkua. Saalas ja kumppanit yrittävät puhua järkeä, että yhteiskunnan toimintakyvystä pitää huolehtia samalla, kun ilmastoa suojellaan. Nämä kiitolliset sen sijaan kiittävät käyttämällä edellisten sukupolvien saavutukset paskan puhumiseen ja bitcoinien louhintaan.

    R.Ranta 20.5.2021, 10:10

    Minustakin hyvä kirjoitus Gla:lta, kuten yleensäkin.

    Metsänomistajarakenne , kaupunkilaistuminen ja fyysisen etäisyyden kasvu metsiin, johtaa vääjäämättä tuollaiseen kehitykseen. Eikö eräs syy metsänkäsittelymenetelmien monipuolistumisen sallimisessa ollut juuri se, että metsät säilyisivät talousmetsinä ja niitä hoidettaisiin, kun mielipideilmasto avohakkuisiin on mikä on. Metsään on aivan toisenlainen suhde, jos on kasvanut metsässä.

    Metsä olisi valtavan hyvä puuhapaikka ja vastapaino monessa mielessä useimmille nykyisille työtehtäville – vain kipinä puutuu. Itsekin koin sen jossakin kiireisessä elämänvaihessa aivan ratkaisevan tärkeäksi, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ajattelen, että metsistä pitäisi muodostua päätoimisia metsätalousyrityksiä, jotka keskittyisivät metsänhoitoon. Monitahoisia ja vaikeita kysymyksiä.

    Parina viime kesänä metsäkamppeet, kalavehkeet ja tytärenpojat autoon ja Lappiin savotalle viikoksi pariksi. Olleet antoisia reissuja ymmärtääkseni kaikille. Nuorena se vitsa olisi väännettävä.

     

     

     

     

    Olli Salli 20.5.2021, 10:36

    Hyvä kirjoitus Gla:lta ja hienoa myös R.Ranta että tutustutat uutta sukupolvea metsänhoitoon.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 134)
1 2 3 … 12 13 14