Muutama metsätoimija tekee toimituskauppaa joko pyöreänä puuna tai hakkeena. Joillakin on myös vientiä. Aika päivänselvää on tietty, että metsätalous on enää pieni osa toiminnasta ja pääosa on joko puunjalostusta tai raakapuun tukkukauppaa.
Vaihtoehdoista löytyy ja se on hyvä asia puukaupassa. Voi myydä eripaikkoihin, osuuskunnat (Mhy) myös välittävät ja puutavarayhtiöt tekevät sitä samaa. Käyvät metsänomistajien puilla kauppaa, joka ei välttämättä ole hyvä.
AJ: Minusta kantohinta ja pystyhinta on sama asia.
Kun koplaan pystykaupan, en suostu korjuun tilitysmenettelyyn, vaan otan laskulle. Puunhinta on kaupassa sovittu hinta ja koska maksan korjuun laskun. Hinta = kantohinta + hankintalisä + alv + korjuun lasku + alv.
Yleensähän pystykaupassa ostaja hoitaa korjuun mieleisenään ajankohtana ja mieleisellään aptilla, joten hankintakaupan kantohinta ei välttämättä ole lainkaan sama kuin pystykaupan kantohinta vaan alempi, koska kauppatapa ei ole ostajille niin mieleinen.
Luulin, että Jovainin tapauksessa on kyseessä aivan normaali pystykauppa, sillä erotuksella, että Jovain saa maksaa korjuun laskun, eli eräänlainen yhdistelmä normaalikäytännöistä (”hybridimalli”).
Sitä ihmettelen, mistä hyvästä maksavat Jovain sinulle hankintalisän, ellet itse myös hoida korjuuta, vai hoidatko? Jos hoidat, kyseessä on normaali hankintakauppa.
Jovain kertoilee tarinaa kuten alvillisen tuotteen myynti itseasiassa verotuksellisesti pitäisikin tapahtua, eli metsäyhtiölle kirjoitetaan lasku tuotteesta, mutta rahaa vain ei tule senttiäkään lisää, vaan turhaa byrokratiaa eikä ostajat tuota laskua vaadi tilittääkseen myyjälle rahat. Puukaupan rahamäärä riippuu ainoastaan puumäärästä ja sen hinnasta.
Jokainen voi tehdä puukaupasta laskun omaan kirjanpitoonsa, jos haluaa, eli kauppasumman suuruisen laskun alveineen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.