Yrittäminen tarvitsee onnen lisäksi oman elämänasenteensa. Kun on itse vastuussa työpaikastaan, ei tarvitse kuluttaa aikaa syyllisten etsintään jos jotain menisi pieleen. Riittää kun vilkaisee peiliin. Yhden neuvon voin Jesselle antaa, koska se ei voi mennä vikaan. – Ajattele aina asiakkaan näkökulmasta, miten haluaisit sinua palveltavan. Suurin osa ihmisistä ei nykyään osta pelkästään tavaroita, vaan kaipaavat ratkaisuja. Myy siis niitä.
Pieneen liikkeeseen mennään juurikin sen takia, että samalla saadaan korjaustietoa, kun ostetaan jokin varaosa. Valitettavasti ei nykynuoriso ala eikä osaa enää mitään korjata.
Yrittäminen vaatii pitkämielisyyttä, työtäpelkäämätöntä luonnetta, asikaspalvelualttiutta ja ainakin kykyä hallita raha-asioitaan. Jesse on vieraan palveluksessa palveleena saanut hyvän tuntuman alaan ja on viihtynyt alalla, joten lähtökohdat ovat keskimääräistä paremmat.
Tuo visakallon toteamus on ihan totta. Miettikääpä jos rautakaupan myyjänä olis vaikka joku entinen timpuri. Hän osaisi neuvoa asiakkaita materiaalin ja työvälineiden valinnassa. Laatoitus osastolla olis töissä vaikka kokenut muurari joka osaisi opstaa laatoituksen teossa ja jne.
Nykyään minkäälaisia neuvoja ei myyjiltä saa kun he eivät itse ole mitään rakentaneet. Olisi suuri etu yritykselle jos myyjänä olisi ammattitaitoista väkeä. Nythän ne istuvat palvelupisteellä ja antelevat hintoja niiltä kysyville eikä muuta.
Nykyään ammattitaitoisen voi löytää asiakkaista, jotka ovat ostamassa olla omia päähänpkaupassa myynnissä olevaa artikkelia. Myyjä yrittää sitten saada myytyä sitä mikä viittaa samaan aiheeseen, vaikka ostaja tietää parhaan vaihtoehdon. Lisäksi myyjällä voi olla omaa päähänpinttynyttä, lähinnä luuloon perustuvaa ”tietoa”.
Pahoin pelkään, että Jeessilläkin sellaisia pinttymiä on. En ainakaan uskaltaisi häneltä ostaa autonrenkaita, enkä polttoaine-öljyseosta 2 T – moottoriin, en ”kuivia” polttopuita, enkä oikein mitään moottorivehjettä.
Pitääpä tässä ensalkuun todeta että olen myös hyvin tyytyväinen ettei Jätkä ollut minun yrittäjäkoulutuksen vetäjä tai edes opetustiimin jäsenkään. Senverran typeriä oman ”maun” mukaisia oppeja on palstoilla ollut havaittavissa. Muunnelmia ehkä metsäradiosta ja itseopitusta aina Tapion ”virsikirjaan”, voi haukotus sentään!!
Myyjän tehtävä on pitäytyä opetuksellisella faktalla. Mitään omaa ei voi eikä tarvitse säveltää. Ne kyllä löytyy juuri sieltä tiskin toiselta puolelta ja niidenkin perusteella myydään, aivan sama vaikka menee syteen, ei haittaa koska haetaan tietoa muulta kuin tuotteen myyjältä. Olen tämän satoja ja taas satoja kertoja havainnut. Sen yleensä tietää että hetken päästä tullaan uudesti ja silloin sen faktan syöttäminen sitten jo sujuukin paljon lupsakammin, saa hiukan hintaakin tarkistaa vaivan palkaksi. Huomautan vielä Mm ettei meillä tule olemaan entinen timpuri eikä entinen laatoittaja tiskin takana vaan ihan nykyinen ja toimiva. Poika tulee olemaan toiminnassa mukana mahdollisuuksien mukaan ja tulee firmaan myös osakkaana mukaan. Jos ei heti tiskille kerkeäkkään on kotikäynti iltasella kakkosmahdollisuus.
Voisi tämän viedä vaikka kotitalousvähennykseen, joka on isännätöntä rahaa sekin. Mikä siitä sitten tekee isännättömän rahan, on sillä ainakin ohjaava vaikutus. Ei ole kannatusta tehdä kotitalousvähennyksen alaisia töitä itse, saa ostopalveluna työn osuudesta merkittävän vähennyksen verotuksessa.
Onhan tämä isännätöntä rahaa hyvinkin, kun edunsaajan rahoja ohjataan palvelutuotantoon. Saadaan palveluntuottajan eduksi ja on merkittävä yhteiskunnallinen etu. Rinnastaisin tämän metsäpuolelle pystykaupan isännättömään rahaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.