Tollo. Sinun ei kuitenkaan tarvitse murehtia. Kansaneläkkeeseen ei markkinatilanne vaikuta, eikä metsien arvon romahtaminen sinua koske. Se koskee vain metsää omistavaa luokkaa.
Näyttää proletaarilta onnistuvan tämäkin. Mitäpä sitä jää jäljelle jos proletaari vie kaiken. Eipä siinä kuvitelmat auta ja puhutaan eri asioista.
Huonosti käy, jos metsänomistaja kustannuksellaan kehittää loppukäyttäjän tuotteita tai edistää metsätaloutta perinteisenä hankinta hakkaajana. Mutta onhan se huoli ymmärrettävä, jos laskutus huolettaa ja vastustetaan ”kuittitehtailuna”? Isoista rahoista on kysymys, josta pieneenkään nurkan valtaukseen ei tunnu riittävän?
Ei niissä rahoissa ole mitään löytymistä, ne rahat ovat olemassa ja tarkoittavat pystykaupassa korjuun kustannuksiin käytettävää rahaa.
Laitan tähän LV:n suoran lainauksen: ”Puun tehdashinnat ovat puunmyyjien rahaa. Siitä piilotetusti tehdyt vähennykset ovat isännätöntä rahaa. Yhtiö korjaa puuta isännättömällä puunmyyjän rahalla ilman kustannusvastuuta”.
Missä Jovain näet tuhlausta? Yhtiön metsäosastossako? Tuskin kuitenkaan puunkorjuun urakoitsijoiden taksoissa. Metsän ja tehtaan väliin tarvitaan organisaatio (mhy tai metsäosasto), joka hoitaa oikean laatuisen puun oikeaan paikkaan oikeaan aikaan.
AJ: Puhutaan vähän eri asioista. En sanoisi tuhlauksesta, kun se ongelma ei mielestäni ole siinä, vaan järjestelmässä, kauppatavassa.
Laitan edelleen LV:n lainauksen: ”Pystykaupassa korjuutyön maksaja (puunmyyjä) eristetään puunkorjuun tapahtumista ja taloudenpidosta. Korjuun kustannukset maksaa pystykaupoissakin puunmyyjä. Pystykaupalla ainoastaan piilotetaan kustannukset ja niiden maksaminen. Yhtiö perii kustannukset vähentämällä ne puun bruttohinnasta (tehdashinnasta). Puunmyyjä ei tiedä vähennyksen määrää eikä puun bruttohintaa. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään puun kantohinnaksi”.
Organisaatio tarvitaan, jossa päätoimijat ovat metsäosasto ja Mhy ja muut puuta toimittavat palveluyritykset, yrittäjät (ei Mhy tai metsäosasto). Ja kauppatapana puun toimituskauppa. Tämäkin on LV:n esittämän kaavion mukainen malli.
Niin, kaiken tuon tiedämme jo aiemmasta keskustelusta. Mutta se hyöty? Ainakin minä olen sen verran laiska ja käytännönläheinen ihminen, että en halua itselleni lisää vaivaa puun myynnissä, jos en tuolla vaivalla tienaa mitään muuta kuin tiedon puun korjuun kustannuksista. Olen melko tyytyväinen nykyisiin kaupanhieronnan vaihtoehtoihin, eli suora kauppa puun ostajan kanssa tai kilpailutettu valtakirjakauppa mhy:n avustuksella (joka voi johtaa pystykauppaan tai korjuupalvelun kanssa hankintakauppaan).
Nyt Joo. Tämä on oikeasti huvittavaa keskustelua – näkee sen jo tämänkin viestiketjun pituudesta. Tämä on pelkkää paskan puhumista. Kaikella kunnioituksella vainajaa kohtaan ei LV:n perintö kaupalliselle metsätaloudelle näissä asioissa ansaitse enempää palstatilaa.
Voidaan puhua porttihinnasta tai kartongin ulosmyyntihinnasta, mutta päivän päätteeksi niitä kokonaisuuksia ei raakapuun toimitusmyyjä mihinkään suuntaan muuta (eikä hallitse). Tee meille kaikille palvelus ja lopeta näistä kuiteista puhuminen – joku vielä epähuomiossa uskoo näihin tarinoihin!
AJ: Puunmyyjiä on paljon muitakin, ei vaan mukavuuden haluisia puunmyyjiä. Puunmyyjiä, jotka toimivat metsätalouden tuottojen puolesta, niin henkilökohtaisella tasolla, kuin metsätalouden puolesta. Muutostarvetta on, ei kuitenkaan kollektiivitalouden puolesta.
Omasta puolestani toimin muutoksen puolesta, tuskin teillä muutamilla on siihen mitään sanomista. Meittin metsät eivät ole kollektiivin vuokrattavissa. Kokemukset omaehtoiseen toimintaan ovat totellakin hyvät.
Mihin Jovain myy kuitupuut ja kenen hinnalla ja ehdoilla. Entä tukit, kuka ne ostaa oman motolistan mukaan. Kuka niistä laatii mittaustodistuksen ja maksaa, herra Joovain itsekö.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.