Eikö te nyt tajua! Jovain tietysti tarkoittaa, että emännän rahat ovat sitä isännätöntä rahaa.
Tietysti, jos korona kaataa emännän, siitäkin voi tulla isännällistä rahaa tai jopa lapsellista rahaa.
Naurettavaa keskustelua!
Kyllä täällä Lauriakin tulkitaan puolella jos toisellakin aivan päin honkia – surullista luettavaa. Hänen näkemyksiään on tulkittava huomattavasti laajemmasta perspektiivistä, niin ajallisesti kuin asiallisestikin, mitä täällä tehdään. Laurilla oli huomattavan pitkän ajan kokemus metsäalan kokonaisuuden kehityksestä ja hän tulkitsi asioita metsänomistajan näkökulmasta. Sekin on ymmärrettävää, että vanhetessa jäämme yleensä nopeasti muuttuvissa olosuhteissa enemmän tai vähemmän junasta. Lauri juuttui aikaan, jolloin kone söi miehen ja klusteri tuli isännäksi metsiin.
Höpö höpö! Mikä estää käymästä toimituskauppaa, tai mitään muutakaan kauppaa. Oleellista on isännättömän rahan käyttö, mitkä ovat metsänomistajan mahdollisuudet käyttää omia rahojaan.
Nuo Tolopaisen parhaat työmaat, on olennainen seikka myös toisin päin. Kannattaako tyytyä vain risukoihin, tai niihin työmaihin, jotka yhtiölle eivät kelpaa. Jotka jätetään mieluusti metsänomistajalle hankinnalla tehtäväksi. Otan mielelläni myös niitä parhaita työmaita itselle.
Ja sen urakoitsijan näkökulmasta. Eihän toimituskaupassakaan, mikä se kauppatapa sitten onkaan, korjuun ostopalvelut ole minnekään häviämässä tai katoamassa. Niillä on kysyntää niin kuin on tälläkin hetkellä.
Tässä eräs laajempi näkökulma. Loppuviimeksi, ellei ole kysyntää, ei ole myöskään puumarkkinoita.
”Puuta metsänhoitoyhdistykset ovat korjanneet seitsemän miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Kasvuvaraa on niukalti, koska kuitupuukauppaa hallitsevat metsäyhtiöt perimmiltään määrittävät, mille tasolle yhdistysten puutoimitukset asettuvat. … Energiapuun korjuussa yhdistyksillä on enemmän kasvuvaraa, koska energiapuun käyttäjillä ei ole omaa puunhankintaa.”
Miksi myhistyksen toimihenkilöt tekisivät paljon puukauppaa, kun ovat kuukausipalkalla ja saman verran tulee liksaa vaikka tekee vähemmän töitä. Siis mihin myhistyksen tuotot käytetään, eihän ne jaa osinkoja. Myhistykset muistuttaa enemmän virastoa, kuin liiketoimintayksikköä.
Myhistyksen työntekijöillä ei ole nykyisinkään suojatyöpaikkoja, vaan pikemminkin niin, että jos ei tulos niin ulos. Talous on suoritteista tulevien korvausten varassa, enää muutama prosentti budjetista tulee jäsenmaksuista. Tuotot käytetään toiminnan kehittämiseen.
Miksi pitäisi maksaa jäsenmaksua jollekin myhistykselle, jos omistaa metsää. En näe siihen enää nykyaikana mitään tarvetta, maksan palvelusta, jos tarvitsen niitä en ala maksaa mitään vuosimaksuja mihinkään. Aika heikkoa liiketoimintaa, jos siitä ei saa edes palkkakulujen vertaa tuloja. Somaliliittokin saa valtiolta tukea 1200€/jäsen ja liiton jäsenmaksu on 20€/vuosi. Siinä on myhistykselle mallia, miten jäsenten etuja ajetaan.
Aika paljon palveluja saa ihan vakioasiakkuudella joista mhy:ssä joutuu maksamaan. Ja tosiaan ne jäsenmaksutkin vielä. Toloppa oikeassa, ei taida tuollaiselle enää tarvetta olla. Ihan pienet metsätilat ehkä saavat jotain hyötyäkin mutta kalliiksi tulee jokatapauksessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.