Omat palstat ovat enää 6 kunnan/kaupungin alueella. Kiitos liitosten. Erillisiä tiloja hieman toistakymmentä. Pinta-alat vaihtelevat n. 4-30ha välillä, saman rajaisia on 2, tosin osin niiden välissä on järvi, jota joutuu kiertämään reilu 30km.
Mikä taas kyliin tulee, niin niillä ei ole tässä tilkkutäkissä mitään merkitystä. Nuo samanrajaiset tilat sijaitsevat samassa kunnassa, mutta eri kylissä. Naapurikunnan puolelta löytyy taas 45km päästä edellisistä edelleen samasta kylästä täysin eri tila. On varmaan maamittareilla ollut isojaon aikaan hauskaa.
Itse en näe mitään vaikeutta teetättää koko tilalle kerralla harvennusta. Samalla kaupanteolla on tullut tehtyä myös harvennukset 2 eri tilalle, jotka eri kunnissa, mutta saman metsätien varressa. Vain 2 tilaa välissä. Koneet pääsevät siirtymään ajamalla ja käsiteltäväksi alaksi saa helposti 10-20ha. Kiinnostaa ostajia paljon enemmän, jos samoilta sijoilta on tarjota kerralla edes reilu 1000m3 puuta.
Mutta koitappa esittää ostajalle, että nyt olisi tarjolla 3 eri paikkakunnalla harvennettavaksi yhteensä x hehtaaria metsää, josta tulee arviolta xxxx m3 puuta. Jos ostolla ei logiikka riitä käsittelemään tuota yhtälöä, eikä saa sorvattua kokonaistarjousta, niin aika pian on työtön osto.
Jovain valitsee pystykaupan ja korjuun laskutuksen. Ei ole tuollaista kattausta listalla, sehän on laitonta kuittikauppaa. Saa korjuusta laskun, jota ei ole tehnyt. Yleensä laskun lähettää se joka on työn tehnytkin ja siihen lisätään alv. Pystykaupan korjuusta ei voi laskua saada, kun omistusoikeus puihin vaihtuu kaadettaessa nykyisten sopimusten mukaan. Yhtiö korjaa omistamiaan puita ja katkoo ne tarpeidensa mukaan. Tämähän on huomioitu puunhinnassa.
Mikä tuossa huonotuottoisen metsän omistamisessa niin paljon kiinnostaa, että palstoja viitsii hankkia ympäri pitäjiä.
Turhaa pelottelua Tolopaiselta. Puukauppaa voi käydä monella muulla tapaa, ei vaan pystykauppaa. Onko sillä väliä, jos korjuun hoitaa ostajayhtiön urakoitsija, puunmyyjä tai hänen käyttämänsä urakoitsija. Kaikki ovat käytettävissä, on käytetty ja kauppatapa voi hyvin olla toimituskauppa. Riittää kun verottajalle on hyväksyttävä tapa. Omassa toiminnassani perinteinen pystykauppa on valinnan viimeisenä.
Olen joissakin tilanteissa tehnyt aivan samanlaisia kauppoja kuin Jovainkin, mutta mitään ratkaisevaa rahallista etua en ole niistä saanut. Ovat vain olleet tilanteeseen sopivia nopeita ratkaisuja. On avattu tielinjoja ja rakennuspaikkoja, tehty tonttihakkuita, yms. Jovain kertoi, ettei hänellä ole käytettävissään pystykauppatarjousten vertailuhintoja, eli hänen puukauppatapansa ei perustukaan rahaan, vaan periaatteeseen.
Kyllä kohta on paljon rahattomia isäntiä ja yrityksiä. Alkaa jo näkyä pienten puusepänliikkeiden konkkailmoituksia. Pieniä yrityksiä tulee kaatumaan kun heinää. Nyt kannattaa tehdä vain käteiskauppaa piensahojen kanssa. Ne ovat ensimäisinä liipasimella.
Tolopan linjoilla. On nähty aiemmissakin taantumissa miten piensahurien ja pien/ja keskisuurien yritysten. Mikään hätavut ei riitä koska valtiommekin on liian köyhä. Trump jakaa suoraan shekkejä ihmisille ja yrityksille kun on mistä jakaa. Meillä sosialisoitiin liian kauan ja hartaasti. Yrittäjät olisi pitänyt päästää kyllä jo aikaa kevyemmällä kehittymään. Isoilla olisi ollut hiukan varaa meitä kansaa vetääkkin perässä mutta pienet yritykset on edelleen liian raskaalla kuormalla.
Yhdysvalloissa ihmisillä n. 40% :lla on pahanpäivän varaa jemmassa alle 400 dollaria, eli 370€. Hs uutisen mukaan joukossa paljon isotuloisiakin, jotka laittavat kaiken tulevan heti kulutukseen. Tolopaisen kaltaisia vanhan koulukunnan ihmisiä on kulutusyhteikunnassa entistä vähemmän. Itsekkin kyllä kuulun niihin, jotka riittävää puskuria pitävät. Kovin haavoittuvaa taloutemme on, konkursseja kyllä etenkin palvelualoilla edessä meiläkin. Isännätön raha etsii kotia.
Tämä vain on hektinen yhteiskunta ja todella toivoisin ettei tässä vallan taannuta. Kyllä elämän iloa ja voimaa pitää olla yhteiskunnassa. Ei se turhasta ole tullut tuo onnellinen kansa! Tuo rahan jemmaaminen on vähän kaksipiippuinen juttu vähintäänkin. Tällaisen huonona aikana on hyvä elvistellä mutta mihin sitä tarvitaan sanotaanko vaikka kymmenvuotisperiodissa? Kun ne ovat kuitenkin vain ensiapu, hetken hurmio.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.