Puuki: Se on totta, että ”rahattomia isäntiä on mutta isännättömiä rahoja harvemmin”. Siellä ne rahat ovat pystykaupan hallussa, taitaa olla joidenkin tilastojen mukaan jopa 90-95 % markkinaosuudella.
Valitettavasti minulla ei ole antaa talouslukuja. En ajattele niin, olen ostanut metsiä, hoitanut ja tehnyt puukauppaa ja täyttänyt veroilmoitukset. Se on minulle riittänyt ja käsitys siitä, miten kannattaa toimia.
Se, että saataisiin ne luvut, on toisten tehtävä ja toivottavasti vaikka tutkimuksen keinoin selvittää.
Niin laskelmaa ei tietenkään tule, koska yhtiöt eivät tee sellaisia pystykauppoja Jovainin kanssa, joissa korjuukulu avattaisiin. Ne asiat eivät ole julkisia. Taisimme päätyä samaan lopputulokseen kuin aina ennenkin eli hukka tuli, jäljet loppuivat. Kun resurssit eivät toimituskauppaan riitä, on toimittava yhtiöiden pelisäännöillä.
Vielä 80-luvulla kasvatin tilallani sonneja ja sikoja. Laitoin niitä aina silloin tällöin korkealaitaisessa teurastamoon. Pelattiinko siinäkin isännättömällä rahalla? Olisiko minun pitänyt pyytää teurastamolta lasku?
Tuot Visakallon vertausta on käytetty asian selkiyttämiseksi, mutta turhaan.
Jovain :”Se on minulle riittänyt ja käsitys siitä miten kannattaa toimia”. Eli kaikki onkin käsityksiä, luuloja isännättömästä ja oletuksia klusterin vedätyksestä..?!
Jovain on tehnyt mielestään pystykaupan ,mutta firma on laskuttanu korjuusta eli kauppa on hankintakauppa . Verotuksessa hankintakauppa ja ostettu työpalvelu rinnastetaan pystykauppaan.Tällöin ei tule hankintatyönosuutta mo:lle,jotain tämmöisestä tuossa näyttää olevan kyse ,mutta kaverilla menee kaikki termit sekaisin asian suhteen.Siis ei ole mitään uutta kauppamuotoa olemassa ,eikä verokikkailua myöskään alvilla.Voihan tietenkin olla joku hengenheimolainen kyläsahuri hänellä ,joka ei myöskään verotusta ymmärrä ja veivaavat laskuja keskenään miten sattuu.
Sitä mieltä minäkin olen, ettei puhtaasti laillisella tavalla toimien Jovainin kauppatavasta ole mitään hyötyä hänelle eikä muillekaan. Tietynlaiset peliliikkeet se kyllä kieltämättä mahdollistaa, mutta silloin ei auttaisi syytellä yhtiöitä isännättömällä rahalla pelaamisesta. Silloin voi joutua katsomaan peiliin.
Teuraseläimet punnitaan vasta teurastuksen jälkeen ilman päätä nahkaa, sorkkia ja sisäelimiä. Ruho hinnoitellaan teurastamolla. Kaikille maksetaan sama hinta jos laatu on sama. Kaikki ruhonosat luineen menee samalla hinnalla. Eipä siinä nykyisin mitään verotettavaa tuloa jääkään, kun vähennetään tuotanto kulut. Ei termi isännätön raha aiheuta mitään mielenkiintoa tässä yhteydessä.
Niinhän se puutkin mitataan teurastuksen jälkeen niin, että niistä on irroitettu kanto, oksat ja latva. Tolopaiselle piilotetaan vielä lumpit oksakasaan. Jotkut ostavat koko rungon samalla hinnalla. Hinta määräytyy laadun ja järeyden mukaan samalla periaatteella kaikille, – paitsi Tolopaiselle on erikoishinnasto. Tuotantokulujen jälkeen puista jää Tolopaiselle veronpalautus, muille ei.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.