Keskustelut Puukauppa Isännätön raha.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 548)
  • Isännätön raha.

    Jatkoa keskustelulle, viimeksi ketjussa motolistat.

  • Tolopainen

    Eikö se ole hyvä, että verottaja ei ihan kaikkea tiedäkään. Aika harva säilyttää  kuitteja yli 15v, minulla ei ole ainuttakaan kuittia 90-luvulta.

    mehtäukko

    Joovain…”Olen sen verran tutustunut LV:n selvityksiin, että siellä puhutaan korjuun kustannuksista maksetuista alveista ja kysymys on aivan eri asiasta kuin puualveista. Mielestäni virhettä ei ole tapahtunut, täällä se huomataan, vaikka virhettä ei ole tapahtunut…”

    Niin missä tuossa on taas Joovainin logiikka? Taas on puuta-heinää liikenteessä. Kaikki alvit käyttäytyvät samalla peri-aatteella mo:kin nähden.

    A.Jalkanen

    Taisi jäädä löytymättä se isännätön raha tälläkin kertaa. Oisikohan tämä aihe jo taputeltu.

    isotee

    Isännättömän rahan määrä löytyy kun hankkii muutaman koneketjun ja puutavarayhdistelmän ja lupaa toimitella tehtaan portille puolisen miljoonaa kuutiometriä per vuosi. Tällä toimitusketjulla saa nimen soppariin helposti ja pääsee ihan itse laskemaan, ehkä kirjanpitäjän avustuksella, miten ne kustannukset, vähennykset, alvit sun muut oikeassa elämässä meneekään.

    A. Jalkasen kanssa samaa mieltä.

    Tolopainen

    Juu alvi pitää maksaa aina, se ei ole tuloa. Raha ei isäntää kaipaa, se on vain maksuväline.

    Jovain

    En tiedä urakoitsijoiden tilityksistä ja alveista, mutta omassa toiminnassani kysymys on korjuun kustannuksista maksetuista alveista, niiden ja korjuun kustannusten vähentämisestä verotuksessa. Niin on myös LV:n selvityksissä. Kikkailusta ei ole kysymys, jos pystykaupassa ottaa korjuun laskulle ja onhan se korjuu otettava laskulle, jos aikoo saada vähennyksenä verotuksessaan.   Mieluummin laskulle, kuin pystykaupassa pimeän perinnän ja laskennallisen vaihtoehdon kautta.

    Puuki

    zzzzzzzzzzz !

    isotee

    @Jovain: toki, toki. Mutta kuten edellä parilla esimerkillä esitettiin, se ”laskulle ottaminen” ei mitenkään lisää metsätalouden nettotuloa.

    Voithan sä laskuttaa vaikka nuohoojalta 10.000 euron tikkaidenkäyttökorvauksen ja nuohooja laskuttaa 9950 euroa nuohouksesta; nettona sulta menee 50 nuohoukseen ja alvia tilitykseen 12 euroa joka on muuten yllättäen justiinsa sama, kuin saisi nuohouslaskun 50 e + alv …

    Jotenkin minusta tuntuu, että vedät tätä trollia ihan huvikseen, mutta jos et, niin ihan ilmaisena vinkkinä: pyydä tarjous pysty- ja hankintakaupasta, sitten hankintakaupan lisäksi korjuutarjous ERI yrittäjältä; jos sitten [hankintahinta – korjuutarjous] > pystyhinta, kannattaa laskujen kanssa kikkailla. Muuten ei. MOT.

    Tikkula

    Kaikkea en oo jaksanut lukea, mutta onko että täl on kaksinkertainen alv vähennys metsätalouden ostoista. Ensin vähentää menoista koko summan alveineen ja sitten vielä alv ilmoituksessa normaali alv vähennys. Nyt ymmärrän missä se isännätön raha luuraa. Mutta se löytyy kyllä seuraavassa verotarkastuksessa. Ja voi olla että on muutakin kuin selityksen velkaa verokarhulle.

    Jovain

    Puukilla taisi yöunet jäädä kesken!

    No hyvä: En ole millään muotoa väittänytkään, että lisää metsätalouden tuloa, tai että alvit ovat metsätalouden tuloa. Mutta ei minulla ole myöskään syytä epäillä, jos yhtiö tarjoaa vaihtoehtoisella tarjouksella puusta ja tarjoaa korjuusta ja tarjoaa korjuupalvelua myös laskulle (järjestyy myös pystykaupassa). Se on sitten itse kunkin asia miten ajattelee, mutta omasta puolestani en ole pystykauppaa hyväksymässä muutoin kuin laskulle.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 548)