Ohjelmassa kolme rautaista asiantuntijaa : Kaarina Davis , Pauliina Kainulainen ja Kalevi Korpela kertoivat luonnontilaisten metsien myönteisistä vaikutuksista ihmisen terveyteen. Samalla tuli esiin kuinka järjetöntä Suomalainen metsän ”hoito” on!
Luken hiilensidontalaskelmissa viimeisimmässä Metsälehdessä oli jätetty kolmasosa metsäpinta-alasta hakkuiden ulkopuolelle. Voisi siis ajatella, että tuo kolmasosa käsittää suojametsäalueet, suojelualueet, sekä erityiskohteet kuten puronvarret, rannat ja säästöpuuryhmät. Jäljelle jäävällä pinta-alalla tuotetaan markkinapuu, ja jos metsänhoitoa, metsänparannusta ja metsänjalostusta tehostetaan, puuta riittää niin hiilen sidontaan kuin hakattavaksikin. Metsämme ovat vielä ikärakenteensakin puolesta kiihtyvän kasvun vaiheessa.
Oman perheeni tiloilta on lunastettu suojelualueiksi parisenkymmentä hehtaaria, jotka kuuluvat nykyisin Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Sen lisäksi on omalla päätöksellä käytännössä täysin hakkuiden ulkopuolella saaria ja monimuotoisuuskohteita kymmenisen hehtaaria. Yhteensä 30 hehtaaria.
Muutama hehtaari on täälläkin jo rauhoitettu omalla päätöksellä. Ei näy missään tilastoissa, kuten ei lukuisten muidenkaan myös markkinapuuta kasvattavien suojelukohteet.
Muistaakseni Suomessa on n. 13 -15 % metsäpinta-alasta suojeltu, suurin osa kokonaan hakkuilta. Joutomaita ei ole suojeltujen pinta-alaan laskettu. Kärkipäässä Euroopassa suojelun määrässä. Toki parantamisen varaaakin on talousmetsienkin monimuotoisuuden lisäämisessä, mutta siinäkin on edistytty viime vuosikymmeninä.
Pelkkä metsäpinta-alaan perustuva hiilensidonnan laskeminen ei anna ollenkaan oikeaa kuvaa eri maiden todellisesta tilanteesta.
Meiltä valtio lunasti aikanaan Kemera-suojelukohteeksi n. 40, mistä tosin saatiin metsätalousmaata tilalle. Metso-ohjelmalla suojeltu n. 5,5 ha, omatoimisesti yksi räme n. 10 ha, Suomi100 juhlavuoden kunniaksi n. 2 ha. Lisäksi tietysti epämääräinen määrä puronvarsia ym Metsälain johdosta. Kyllä suojeltua löytyy siis meidänkin metsistä.
Ymmärtääkseni mo:n keskuudessa kysymys ei ole etteikö suojeltaisi ja suojelua kun tulee joka tilalla.
Mutta kun vaan Ylen!! uutisista kuullaan se uutispommi, että suojelujärjestöt ovat tallettaneet ne monet kymmenet miljoonat sopimusten tekoon mo:lle, suojeltaisiin, ja oikein urakalla.
Mutta vain raha ratkaisee sen mittakaavan, ei puheen lätinä.
Luken käppyröistä kyllä saa käsityksen, että Suomen metsien puumäärä lähtee laskuun, jos hakkuita lisätään. Näinhän ei tapahdu, mutta EU- ja luonnonsuojeluhörhöille on avattu tilaisuus väittää, että Suomen virallinen taho on esittänyt metsiemme puumäärän lähtevän lisähakkuista laskuun. Valtion varoilla ammutaan omaan nilkkaan. Käsittämätöntä.
Minä laitoin asiasta Lukeen kysymyksen vetämään. Voi kyllä olla että loma-aikana vastaus kestää. Tuohon kuvaan tulee varmaan oikaisu seuraavaan lehteen; toivotaan ainakin. Puustopääomanhan pitäisi kasvaa kaikissa vaihtoehdoissa ja ihan käppyrän alusta saakka, eikö niin?
Risuparta: ”Uskokaa tai älkää mutta maailma ei lopu siihen höttö puu ropsi pinonne viereen.”
Ei lopu, ei ole ainakaan ihmiskunnan historiassa tähän menessä loppunut. Historia on osoittanut, että kilpailukyvyttämissä yhteiskunnissa ongelmat kasautuvat. Vahvemmat naapurit kyllä lopulta osaa pitää näiden asioista huolta.
Siihen maailma kyllä voi loppua, että jatketaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, kun kotimaista uusiutuvaa ei ole käytettävissä.
Luken käppyröistä vielä. Laskelmista oli jätetty pois noin kolmannes metsäpinta-alasta. Mitkä oli valittu ja mitkä jätetty pois? Ehkä tähän n 66 % otokseen oli otettu etenkin päätehakkuuikäistä metsää. Oikein muuten ei ymmärrä sitä, että nykyisillä hakkuillakin otoksen metsien puuston määrä alenee 10 milj. m3/a seuraavat 10 vuotta. Selvää tarkoitushakuisuutta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.