Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

  • Tämä aihe sisältää 1,003 vastausta, 47 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten kmokmo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,003)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luke kerää susien ulostenäytteitä. Metsästäjäliitto tukee seurojen keräystoimintaa. Mahdollisimman kattava keräys lisäisi tietoa susikannan koosta ja sijainneista. (HS ja Metsäuutiset)

    suorittava porras suorittava porras

    Peto-ongelma ei ratkea tekemällä sijaistoimintoja. Taas isketään kourat sananmukaisesti paskaan ,vaikka pitäisi tarttua ihan johonkin muuhun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    SusiLIFE -sivustolla kirjoituksia muun muassa susien käyttäytymisestä ja koirien suojaliivien testaamisesta.

    https://susilife.fi/fi/ajankohtaista/1501

    Nostokoukku

    Yksi parannuskeino pisti silmään. Koiria pitäisi kouluttaa toimimaan tiiviimmässä yhteistyössä ohjaajan kanssa. Ei vain toimi. Jotta toimisi, riistaeläimetkin täytyisi kouluttaa toimimaan läheisemmässä yhteistyössä metsästäjän kanssa. Jos hirvikoira toimii n. 100 metrin säteellä ohjaajasta, hirvi on silloin tietoinen ennemmin ihmisestä kuin koirasta. Ja siitä latu aukeaa ! Jänistä on vaikea kouluttaa kulkemaan vain 100 metrin säteellä metsästäjän ympärillä. Jos koira on riistaverinen, se seuraa riistaa useita kilometrejä. Saappaanvarren kiillottajilla ei ole tekemistä metsästyksessä. Ja aina ei edes 100 metrin ”turvavali” riitä. Lähempääkin metsästäjää sudet ovat koiran napanneet.

    Metsuri motokuski

    Ei ainakaan pienemmille koiraroduille sovi tuo turvaliivi.  Liian painava ja varsinkin hirvihommissa koira jää hirven jalkoihin. Eiköhän hirvihommat lopu kun susia alkaa ilmaantumaan meidän seuran alueelle. Hirvikoira toimii niin etäällä että millään ei voi vahtia koiran liikkeitä.  Pitäisi niin kuin nostokoukku kirjoitti että hirvetkin jotenkin pitäisi opettaa pyörimään sadan metrin säteellä. Eikä saisi pakotilanteessa mennä sen pitemmälle. Viime syksynä pisin seuraaminen oli minun koiralla 23,8 km

    Nostokoukku

    Turun ahma ylitti uutiskynnyksen, minun ahma ei. Ajelin taas hirvimailla jälkiä seuraamassa. Hirvikämpän nylkypaikan oli taas ahma käynyt yöllä tarkastamassa. Emme päässeet uutisiin, vaikka kämpältä lähimpään asuttuun taloon ei ole kuin viitisen kilometriä!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaikkien alojen erikoisasiantuntija TA Hesarissa jutussa jossa käsitellään petojen metsästystä luonnonpuistoissa: ”Ainakaan niin kauan kuin metsäpeuraa saavat ihmisetkin metsästää, ei ole syytä ruveta vähentämään suurpetoja. Eivätkä pedot ole metsäpeurakannalle haitaksi, vaan hyödyksi. Metsäpeura pysyy geneettisesti elinvoimaisena, kun heikoimmat yksilöt joutuvat petojen suihin.”

    http://www.hs.fi/alueet/art-2000010978680.html

    Nostokoukku

    Erikoisasiantuntijalta meni eläinlajit hiukan sekaisin. Värriöön oli myönnetty ilveksen metsästyslupa perusteena porotaloudelle aiheutetut vahingot.

    Metsuri motokuski

    Niin meni. Metsäpeuroille ei ole annettu kuin rajoitettu metsästysoikeus muutamien eläinten poistion kun ovat tehneet tuhoja säilörehupaaleihin. Sitä varmaan TA ei tiennyt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä täsmennys metsäpeuran itsensä metsästyksen osalta tuo että kaatoluvat ovat vahinkoperusteisia.

    Pääasiana oli kuitenkin keskustelussa se pitääkö metsäpeura-alueella olevaan luonnonpuistoon (tai mihinkään luonnonpuistoon) myöntää suurpetojen kaatolupia. Lapissahan perusteena oli kai porotalouden etu. Veikkaisin että Olvassuolla perusteena on ollut metsäpeuran kannan elvytys, kun lupamäärät ovat noinkin suuria kuin 7 lupaa. Metsäpeura on kai hitaasti lisääntyvä laji, joka ei kestä suurta petopainetta vielä näillä kannan kokonaismäärillä.

    Lainaus Hesarista:

    ”Viime viikolla Metsähallitus kuitenkin myönsi luvat ilvesjahtiin Värriön luonnonpuistossa Sallassa sekä Pisavaaran luonnonpuistossa Rovaniemellä. Molemmissa saa tappaa yhden ilveksen. Susien tappamiseksi Metsähallitus on myöntänyt yhteensä seitsemän poikkeamislupaa Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sijaitsevaan Olvassuon luonnonpuistoon. Lokakuussa lupa tuli kahden suden, marraskuussa jälleen kahden suden ja tammikuussa kolmen suden tappamiseen.”

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 1,003)