Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 1,026)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Gla Gla

    Jees: ”He olivat jahdin ohessa löytäneet sähkölinjalta henkitoreissaan olevan nuoren hirven joka kiersi maassa kehää eikä päässyt jaloilleen.”

    Oletettavasti lopettivat tuon?

    Jos se on suden haavoittama, jäljet näkyisi helposti ruhossa. Ellei ja on syytä epäillä jotain Annelin mainitseman tyyppistä syytä, silloin ruhosta pitää lähettää näytteet ruokavirastoon. Täällä kun yleensä tiedetään niin muiden omistamien metsäkuvioiden historiat vuosikymmenten ajalta kuin metsästäjien liikkeet ilman seuran jäsenyyttä, varmaan tuon hirven diagnoosikin on selvillä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aivokalvomato (levittäjinä etanat ja kotilot) vaikuttaisi olevan yleisin Lounais-Suomen saaristossa ja hirvenvasoilla. On sen verran uusi asia, että siitä ei ole kuvausta Ruokaviraston sivuilla. Siellä on kuvattu hirvieläimillä villieläinten taudit -osiossa hirvieläinten näivetystauti CWD joka tiettävästi leviää eläimestä toiseen, ja lisäksi imusuonistosukkulamato, joka leviää verta imevien niveljalkaisten kuten punkkien välityksellä.

    Lisäksi on hirviekinokokki, jota metsästäjät osaavat varoa; muut näistä kuvatuista taudeista eivät tiettävästi ole haitaksi ihmiselle.

    http://www.yle.fi/a/3-6495345

    http://www.ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastys-ja-villielaimet/ilmoita-havaintosi-kuolleesta-elaimesta/

    Kuolleen eläimen voi ilmoittaa Ruokavirastoon lomakkeella. Näivetystaudin yhteydessä ja kohdassa ”Luonnonvaraisten eläinten tautiseuranta” annetaan tarkempia ohjeita miten menetellä, jos tapaa kuolleen tai oudosti käyttäytyvän hirvieläimen.

    ”Sairaiden ja itsestään kuolleiden, yli vuoden vanhojen hirvieläinten seuranta jatkuu edelleen. Jos löydät maastosta itsestään kuolleen hirvieläimen, ota yhteyttä alueen virkaeläinlääkäriin (kunnaneläinlääkäri tai aluehallintoviraston läänineläinlääkäri). Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastoon.

    Sairaista, vahingoittuneista ja poikkeavasti käyttäytyvistä hirvieläimistä ilmoitetaan poliisille tai alueelliselle riistakeskukselle. (Edit: linkki poistettu: Suomen riistakeskuksen ja alueellisten riistakeskusten yhteystiedot löydät tästä.) Poliisi ja metsästäjien organisoima suurriistavirka-apu (SRVA) järjestävät eläimen etsinnän ja huolehtivat siitä tilanteen vaatimalla tavalla. Ruokavirastossa tutkitaan, onko kyse hirvieläinten näivetystaudista tai muusta hirvieläinten TSE-taudista.

    Kuolleen eläimen löytöpaikan koordinaatit tulee ottaa talteen esimerkiksi älypuhelimen karttasovelluksella. Jos koordinaatteja ei ole mahdollista saada, tulee tie löytöpaikalle merkitä sopivalla tavalla.

    Hirvieläinten näivetystauti on luokiteltu kansallisessa lainsäädännössä muuksi torjuttavaksi eläintaudiksi (325/2021). Hirvieläinten näivetystaudin seurannasta ja vastustuksesta on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 999/2001.”

    Nostokoukku

    Riittävän valistunut männyn, koivun ja hyväkasvuisten kuusikoiden kasvattaja pitää tiedot hirvieläintaudeista omana tietonaan, ei ilmoittele mihinkään. Näin varmistetaan taudin leviäminen mahdollisimman moneen eläimeen, saadaan mahdollisesti jopa epidemia aikaiseksi. Vain näin saadaan tuhoeläimet pois hävittämästä tärkeää teollisuutta Suomesta.

    jees h-valta

    Jep, sen tiedän että tämä naismetsästäjä lopetti sen hirven mutta en sitä huomannut kysyä lähettivätkö siitä näytettä mihinkään. Mitään ulkoisia vammoja ei siinä ollut. Myös yksi raareltu tai jossain jalkojaan ja vatsaansa repinyt hirvi oli lopetettu heidän syksyn jahdissaan. Epäilivät suden vammauttamaksi. Se meni kuulemma kyllä ainakin monttuun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    YLE kertoo että USA:n Washingtonin osavaltiossa on kuollut eläintarhan kissapetoja lintuinfluenssaan. Tauti leviää myös kotieläimissä, esim. naudoissa. Olisi siis uhka mahdollisesti meillä ainakin ilvekselle.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Jokin täsmätauti pitäisi saada levitettyä hirvi-eläimiin. Voitaisiin levittää vaikka reppuruiskulla. Tuotantoeläimet olisi luonnollisesti rokotettuja tätä vastaan.

    puunhalaaja

    ”Kovasti sudet ovat ehtineet operoida poroalueellakin vaikka niitä on siellä vähän.”

    Poronhoitoalueelta ammutaan vuodessa jotain 50 sutta, luvan kanssa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuota juuri puunhalaaja ihmettelen miten poroja tilastoidaan 1000 kpl suden tappamiksi, jos susia ei ole koko poronhoitoalueella kuin muutama yksilö. Sijainnit ovat ilmeisesti salaista tietoa, koska niitä ei Luken susikartoilla näy. Näkyykö Tassu-järjestelmässä?

    Periaatteessa kai sudelle riittää ravinnoksi muutama kilo lihaa per viikko. Voi toki olla että kaikki tuossa tilastossa eivät ole suden tappamia. Osa on vasoja joista ei kerry paljon syötävää ts. yksilöitä tarvitaan monta.

     

    arto arto

    Kovasti sudet ovat ehtineet operoida poroalueellakin vaikka niitä on siellä vähän.” Susi menee sekaisin kun porot juoksee pakoon iskee saalistusvimma eli tapaa niin paljon kuin kiinni saa.  Tiedän kun ilves iski 100 lampaan katraaseen meillä päin aikoinaan tappoi yli 30 kpl yönseutuun jokin tutkija sitten kertoi.     Petoyhdyshenkilö pitää Espoon epäiltyä susilaumaa riskinä lapsille   Kumma juttu täällä ei noin kukaan ole kertonut. Antaa sinne susien lisääntyä.

    puunhalaaja

    ”Tuota juuri puunhalaaja ihmettelen miten poroja tilastoidaan 1000 kpl suden tappamiksi, jos susia ei ole koko poronhoitoalueella kuin muutama yksilö.”

    On ehkä olemassa ihan ohuen ohut vaihtoehto, että poromiehet ilmoittelee petojen syömiksi enemmän poroja kuin mitä oikeasti menee. Tuskin tahallaan, mutta erehdyksessä.

     

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 1,026)