› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 962)
1 2 3 … 79 80 81 … 95 96 97

  • Ilves ja muut suurpedot

    Lähetetty: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • puutuomas puutuomas 14.12.2024, 21:56

    Höpö, höpö, täytyy olla että kotiseuduillasi ei karuja jäkälämaita vain ole, jos tuollainen hyvinkin vääristynyt mielikuva on päässyt nostokoukulla muodostumaan. Jäkälikköjä on loputtomasti tuolla m-peuran elinalueilla ja etelämpänäkin, siitä kannan väheneminen ei ole kiinni, että ei elinympäristöt olisi kelvollisia vaan yksin omaan suurpetojen vimmaisesta suojelusta ja sitä kautta kohtuuttomuuksiin paisuneesta kannasta. Kuka avokallioilta mitään hakattavaa löytää? Saati maanmuokkauksia tekee metsätalousmielessä? Siellä ne parhaat jäkälämaat monesti on, täysin koskemattomina. Pohjois lapissa saatat löytää vastaavia jäkäliköitä ainoastaan suurten siirtolohkareiden poron pääsemättömältä huipulta, max  neliömetrin verran.  Metsäpeura ei avohakkuita säikähdä verrattuna vaikka metsoon. Kaikki tapaamani m-peurat ovat olleet avohakkuu alueella tai pellolla.  Metsoa saat odottaa pysyvästi palaavaksi n.30 vuotta avohakkuun jälkeen, jos metsänhoitotyöt on tehty riittävän voimakkaina ja ajallaan.

    Nostokoukku 14.12.2024, 22:21

    On täällä jäkälikköjä, karuilla moreenimailla ja hiekkaharjuilla. Kesälläkin on paikoin kuin lumi olisi maassa. Ja on metsäpeurojakin. 21 peuran tokka pyöri kolme viikkoa tänäkin syksynä, eilen vielä kuusi peuraa. Kalliokkoja ei ole oikeastaan ollenkaan. Kesällä peura käyttää monipuolisesti eri kasveja, aloittaa keväällä soilla tupasvillan kukinnoilla, kuten myös pesintään valmistautuvat metsäkanalinnut. Kesällä maistuu etenkin raate ja maitohorsma. Horsmaa ja vattua löytyy etenkin hakkuu-aukoista. Talvella aukoissa on niukasti horsmaa. On noita aukkoja tullut rampattua läpi muutama vuosikymmen. Avohakkuu ja muokkaus hävittävät kyllä tämän seudun jäkäliköt. Jostain syystä seudun jäkälät ovat niin hauraita, että eivät kestä metsäkoneitten telojen alla vaan murenevat pois. Saattavat tosin olla eri lajia kuin muualla, mutta joka tapauksessa peuralle talvella maistuvat. Poronjäkäläksi minä niitä olen luullut. Pallero-, harmaa- ja valkoporonjäkäläksi. Vanhoja naavakuusikoitakaan ei enää ole, ei ainakaan valtion eikä yhtiöiden mailla, jossa on tarpeeksi rauhallista peuran elellä, asumattomia kun ovat ja pinta-alat isoja. Lannoituksella jäkälä häviää myös. Niissä metsissä alkaa maapohja heinettymään ja jäkälä häviää. Olen keskustellut asiasta peuratutkijoiden kanssa, kun on tullut oltua peurahommissa mukana pari vuotta. Ei nämä asiat aivan omasta päästä ole lähtöisin. Mutta joissakin piireissä on käsitys, että metsätalous ei aiheuta mitään vaikutuksia. Maisema paranee, kaikkien eläinten elinolot paranevat, monimuotoisuus kasvaa, vesistöt kirkastuvat jne. Harvinaisen virheettömän ja puhtoiseen toimintaan kykenee tämä ala, ehkä ainoana Suomessa.

    puutuomas puutuomas 14.12.2024, 23:19

    Kyllähän Suomen luontoa on tuhottu pääosin metsätalouden takia, mutta metsäpeuran ahdinkoon nyt on vain syynä suurpeto kantojen suuruus. Ja rajan takaa, karjalastakaan, ei välttämättä  enään löydy salametsästyksen yleisyyden vuoksi, peuran peuraa kun tähän tilanteen todellisuuteen viimein havahdutaan, tehdään mitä tehtävä on ja aletaan taas odottelemaan idästä peuroja saapuvaksi korvaamaan jälleen oman maan hävitetty kanta. Se on sitten sen lajin sukupuutto. Muualla maailmassa niitä ei luonnossa taidakkaan olla. Onhan se historiallinen tapaus kun eläin suojelijat aiheuttaakin typeryydellään sukupuuton.

    Nostokoukku 14.12.2024, 23:23

    Siitä olemme samaa mieltä, että pedot ovat yksi merkittävä syy peurojen menestymiseen, etenkin vasakuolleisuuteen. Mutta ei ainoa ja kaiken selittävä. Susi-metsäpeura ovat olleet iki-aikuinen lajipari. Luonnossa ne menestyvät yhdessä, mutta kun toiselta lajilta otetaan palapelistä menestymisen kannalta tärkeä pala tai pari pois, on edessä kato.

    puutuomas puutuomas 15.12.2024, 00:11

    Se ikiaikainen lajiparisuhde loppuu näköjään siihen kun susilauma syö sen viimeisenkin peuran pois. Siinä ei auta sitten enään vaikka olisi elinympäristöt mitenkä kunnossa. Missä vain metsäpeuroja vielä tavataan niin pitäisi järjestää mitä pikinmiten suurpetojen teho pyynti. Pyytää järkiään kaikki pois siltä alueelta kunnes tilanne lähtee oikenemaan. Tälle me voidaan jotain nopeasti(jos eu antaa luvan, eli ei onnistu), mutta sille että metsätalous on aiheuttanut vahinkoa susien ja peuran parisuhteelle, emme yksinkertaisesti nopeasti voi tehdä mitään.

    jees h-valta 15.12.2024, 07:02

    Mitään sorkallisia ei enää lisää luontoomme. Köyhdyttävät matsäluontoa.

    kmo kmo 15.12.2024, 07:51

    Ihmeellinen on luonto. Pedot syövät metsäpeurat ja koirat kohta sukupuuttoon mutta valkohäntien ja hirvien kantoihin eivät vaikuta sitä eikä tätä, niiden vähentäminen on pelkästään metsästäjien varassa!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.12.2024, 08:19

    Kyllä pedot vaikuttavat, sekä suoran saalistuksen että käyttäytymisen muutosten kautta. Kyse on siitä että petojen määrissä päästään vaikuttavalle tasolle. Ilmeisesti metsäpeuran alueella on liikaa petopainetta tai elinympäristöjen muutosta tai jotain muuta joka aiheuttaa heikkoa lisääntymiskykyä. Luulisi että ei vielä sisäsiittoisuutta, mutta peuroilla tiedetään olevan esimerkiksi paljon loisia.

    suorittava porras suorittava porras 15.12.2024, 15:31

    Kun katselee Tracker safety susihavaintokarttaa en veisi suurin surminkaan koiraa metsään linjan Helsinki-Lahti-Tampere-Pori lounaispuolella. Pedon naamoja keikkuu kartalla vierivieressä. Toinen paha linja on väli Joensuusta Ouluun.

    Metsuri motokuski 15.12.2024, 16:38

    Eiköhän ne Jessen hakkuut köyhdytä luontoa eniten. Sorkkaeläimet ovat syöneet samaa evästä jo tuhansia vuosia.  Mikä sen nyt ongelmaksi muodostaa ? Välillä jesse kirjoittanut ettei sorkista ole mitään ongelmaa hänen metsissään.  Nyt taas on.

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 962)
1 2 3 … 79 80 81 … 95 96 97