Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 881)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • puutuomas puutuomas

    Onhan se suuri ihme että metsäpeuroja yleensä vielä on olemassa tässä maassa, omin silmin havaitsemaa suurpetokantaa kun ajattelee. Ahmakin vahvoilla leuoillaan tappaa sen tuosta vain. Metsätaloudella ei ole juuri ratkaisevaa merkitystä, jos yleensä mitään, m-peuran kohtalolle, kuten wwf sivuillaan, ei niinkään yllättäen, virheellisesti väittää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäpeuran ja poron risteytymisiä ei haluta, joten olisi eduksi nostaa poronhoitoalueen raja pohjoisemmaksi. Lisäksi petokannat olisi pidettävä melko alhaisina metsäpeuran ydinalueilla, jotta sen kokonaismäärä saataisiin kasvuun.

    Tällainenkin vaikutus kasvavalla suurpetojen kannalla. ”Viime vuonna petokorvauksia myönnettiin noin 5 500 porosta. Valtion asettama suurin sallittu poromäärä on 203 700. – Vaikean petotilanteen vuoksi melkein 30 000 poroa puuttuu, eli kärsitään alilukutilanteesta. Porokannat ovat etenkin eteläisellä poronhoitoalueella romahtaneet alhaisiksi ja kantojen romahtamisen alue laajenee alati kohti pohjoista, sanoo Anne Ollila, Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja.

    http://www.hs.fi/alueet/art-2000010819889.html

    Rukopiikki

    Poronhoitoalueen rajaa nostamalla peto-ongelma siirtyisi vain pohjoisemmaksi ja paljon enemmän poroja joutuisi petojen suihin.  Suomen susikanta kasvaisi ja metsäpeura olisi tuhon oma. Poronhoitoalueen etelärajan aitausta ollaan täydentämässä jotta eläimet eivät sekoitu.

    Metsäpeuran ja poron kannalta parempi olisi petovapaa vyöhyke nykyisen poronhoitoalueen eteläpuolella. Metsäpeura on maailmanlaajuisesti sellainen laji jota on vain muutamia tuhansia. Sen suojelua pitää priorisoida petojen kustannuksella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Rukopiikki: muuten ihan hyvä, mutta jos suden kanta pitää pitää nykytasolla tai mieluiten kasvattaa, petovapaan alueen perustaminen tarkoittaa tiheämpiä kantoja etelämpänä. Poronhoitoalue on nyt noin kolmannes maasta, riittäisikö niille vaikka viidennes? Poronhoidolta anastettu alue olisi sitten se uusi petovapaa alue plus nykyiset metsäpeuran alueet päälle. Porojen petokorvausten summa alenisi samalla.

    Rukopiikki

    Susia on ympäri maailmaa. Metsäpeura on oikeasti vaarassa kadota sukupuuttoon. Joten miksi susikantaa pitäisi pitää nykytasolla jos se uhkaa viedä paljon harvinaisemman lajin sukupuuttoon.

    Ruotsissa poronhoitoalue liekkö noin puolet Ruotsin pinta-alasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, petojen kannanhoito metsäpeuran alueella tulisi olla vähintään yhtä tehokas kuin poronhoitoalueella.

    Nostokoukku

    Miksi metsätalous ei vaikuta metsäpeuroihin?

    suorittava porras suorittava porras

    Tasa-arvoisuuden nimissä petojen kannanhoito tulee olla yhtä tehokasta kaikkialla ,missä eläimiä laidunnetaan. Oli sitten kyseessä poro, lammas tai nauta. Luonnon monimuotoisuus on kärsinyt jo tähänkin mennessä laiduntamisen vähenemisen vuoksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Wikipedian mukaan metsäpeura syö kesällä kasveja monipuolisesti mutta talvella lähinnä jäkälää. Luultavasti avohakkuut haittaavat sitä maanmuokkauksineen jonkin verran, eli jäkäläkankailla voisi tehdä poimintahakkuita. Luultavasti jäkälä ja luppo palautuu nuoren metsän vaiheessa.

    Nostokoukku

    Avohakkuu, maanmuokkaus, ojitukset, vanhojen metsien vähäisyys, naavaisten korpikuusikoiden puute, lannoitus, tiheä tieverkosto, ajourat ja hakkuutähteet tuhoavat jäkälikköä. Kyllä metsätaloudella vaikutusta metsäpeuraan on. Tärkein rajoittava tekijä peuran yleistymiseen etelässä on talviravinnon puute. Tuhoutuneen (maanmuokkaus) jäkälikön uusiutuminen saattaa kestää vuosikymmeniä.

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 881)