Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 881)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • suorittava porras suorittava porras

    Suurpedot näyttävät tappavan metsäpeuratkin yhdettömiin tällä menolla. Vasatuotto on puolittunut vuodessa ja sama kehitys jatkuu ,jos pedot saavat mellastaa rauhassa. 10%n vasatuotto johtaa vääjäämättä sukupuuttoon.

    Jostakin kumman syystä tämä ei huoleta luonnonsuojelijoita yhtään ,vaikka kyseessä on erittäin uhanalainen laji . Sorvataan vain apinanraivolla valituksia suurpetojen jahdin mahdollistavien poikkeuslupien kumoamiseksi. Mistä löytyisi sama raivo ja tekoja metsäpeurojen säilyttämiseksi?

    Kalle Kehveli

    Suurpedot näyttävät tappavan metsäpeuratkin yhdettömiin tällä menolla. Vasatuotto on puolittunut vuodessa. 

    Näin luonto toimii ja pitäisi toimia kaikkialla suomessa, pois lukien pohjois-lapin.

    Jalmari Kolu

    Olen itse metsästänyt 12-vuotiaasta ja kuullut asiasta aika monenlaisia näkökulmia.

    No esim. viimeisen 10 vuoden aikana omalta alueeltani on supikoira hävinnyt liki olemattomiin, verrattuna mitä kanta oli  ennen. Joka syksyinen normaali oli n. 60 supikoiraa pyydettynä 5000 hehtaarin alalta ja tuntui että se ei riitä. No ahman saavuttua seudulle ei supikoiraa näy, samaten ilveskanta on varsin vahva ja estää mm. metsäkauriin kannan kasvun. Eikä ole jäniksiä eikä rusakoita. Kaikki ruokinta on lopetettu isolla alueella, koska ruokintapaikasta tuli ilveksen houkutin. Metsäkanalintujen kantaan ei ole havaittu vaikutusta, vaikka pahin pesä-ja munarosvo on kadonnut.

    120 000ha aluella on varmuudella 15 karhua. Ainakin. Havainnot ovat arkipäivää ja viimeiset kaksi vuotta on odoteltu sitä isoa vahinkoa.  Susia ei ole, läpikulkijoita lukuun ottamatta. Mutta vain 100 km päässä niitä on sen verran että koiralla metsästys on lopetettu ja vielä hiukan edempänä hirvilupia ei ole voitu myöntää, koska ei ole hirviä. Vasatuotto menee susien suuhun.

    Poikkeusluvalla on oltava mahdollisuus metsästää. Ja haittayksilöiden poistaminen on tehtävä viipymättä, jotta ihmisarkuus säilyy.

    Nostokoukku

    Sama havainto kuin Jalmarilla supikoirista. Muutama tuli hirvenpyynnin ohessa monena monena syksynä. Kun ahma tuli, hävisivät kuin tina tuhkaan. Tuli myös pojan kovaluontoiselle jämtille eläinlääkärin keikka, kun otti ahman kanssa yhteen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäpeurasta kannetaan huolta. Muistaakseni Riku Lumiaro on tehnyt ehdotuksen, että poronhoitoalueen etelärajaa nostettaisiin pohjoisemmaksi ja saataisiin siten peuralle lisää elintilaa.

    Mielenkiintoinen uusi havainto, jos ahma tosiaan poistaa supikoirat!

    Nostokoukku

    Ilvekselläkin on sama vaikutus, mutta ahma on supinkarkottajana ehdoton ykkönen. Siitäkin huolimatta, että sillä ei luullakseni ole droonia lämpökameralla.

    Gla Gla

    Kalle: ”Näin luonto toimii ja pitäisi toimia kaikkialla suomessa, pois lukien pohjois-lapin.”

    Metsäpeuralle soveltuvaa luontoa vaan ei ole tarjolla kuin pieniä alueita, joten luonnon toiminnasta ei kannata nyt puhua. Eri asia olisi, jos peura levittäytyisi koko Etelä-Suomeen.

     

    Varsi

    On tiedetty jo pitkään, siellä missä ahma, niin supi häviää. Metsäpeuraa on yritetty suojella vuosikymmeniä ja se on surkeaa jos se työ nyt valuu hukkaan. Nyt en ymmärtänyt Jalkasen ajatusta täysin. Porojen osalta ennustukseni on että, niitä ei napapiiriin alapuolella tulevina vuosikymmeninä ole kuin matkailu tarkoituksissa. Koillismaalla oli 40 vuotta sitten poroja useimmilla perheillä, nyt jos kylä pahasessa kolmella ja keski-ikä heillä 60+. Porotalous tulee loppumaan nykyisessä muodossa kainuusta, koillismaalta ja etelä-lapista. Ei tämä metsäpeuraa auta. Metsäpeuraa auttaisi jos voisi levitä etelään päin. Näinkään ei taida tapahtua, eiköhän pedot huolen tästä  pidä kun metsäpeura kanta suomessa noin 3000 ja venäjällä 2000. Muualla sitä ei sitten olekaan.

    Nostokoukku

    Tänään viimeksi näin metsäpeuran jälkiä. Tulleet kankaanselännettä metsätielle, kulkeneet tietä jonkun matkaa ja siirtyneet sitten toiselle kankaalle. Kaikkiaan kuusi peuraa. Tänä syksynä suurin tokka 21 peuraa, niistä parikin videota. Näin läntisessä Keski-Suomessa. Peurojahan on siirretty Kainuusta tarhoihin Seitsemisen ja Lauhavuoren kansallispuistoon ja vapautettu sieltä. Taitaa sudet saada alkuperäistä ruokaansa, eiköhän ne istutukkaista huolen pidä, susi ja metsäpeura ovat aina olleet taistelupari. Susi vain on ”rappeutunut” syömään myös vieraslajeja. Aivan kuin suomalaiset hampurilaisia ja pizzoja.

    Kalle Kehveli

    Yleensä missä on susia, on myös hyvät metsäkanalintukannat. Susi pitää ketut, ilvekset ja varsinkin supikoirat ahtaalla.

Esillä 10 vastausta, 771 - 780 (kaikkiaan 881)