Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

  • Tämä aihe sisältää 612 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten kim1 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 612)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • A.Jalkanen

    Metsäpeurasta meillä on erityisvastuu kun se ei esiinny muualla EU-alueella, ja meidän ohella kai vain Venäjällä. Suurpetojen elinalueet ovat laajat.

    Hesarin jutusta koskien karhujen kaatolupien myöntöä voi päätellä, että tiukasti suojellulla lajilla sen kannan kasvun rajoittaminen ei riitä perusteluksi kaatoluvalle. Jos karhun ja suden kaatolupien myöntöä haluttaisiin helpottaa, ne olisi saatava pois tiukan suojelun lajien listalta.

    Nostokoukku

    isaskar. Ihminen on jo puuttunut niin paljon luonnonjärjestykseen, että asioiden hoitaminen sen avulla ei ole enää mitenkään mahdollista.

    isaskar keturi

    Nostokoukku – Ihminen on osa luontoa, mutta sama tässä kuin monessa muussakin – kun ei asia meille kuulu, kumpi pärjää, niin parempi pysyä sivussa. Tässä kyseisessä tapauksessa ei oikein voi edes katsoa, että kumpikaan osapuoli olisi varsinaisesti hyötynyt ihmisen toiminnasta. Tosin metsäpeuroja on siirtoistutettu, mutta taitaa olla altavastaaja.

    A.Jalkanen

    Entinen Metsästäjäliiton johtaja Lauri Kontro kommentoi ilveskeskustelua Hesarissa.

    ”Suomessa on EU-maiden suurin ilveskanta, joka kasvaa edelleen, mikä osoittaa ilveksen voivan hyvin. Ilves ei ole uhanalainen eläin. Ilveksen pyyntilupien määrä on pysytellyt vuosia sillä samalla tasolla, jossa sen ehdotetaan olevan nytkin. Mitään uutta tässä ei ole, vaikka asia esitetään ikään kuin uutena. Täytyy muistaa, että suurpetojen pyyntiluvat mitoitetaan aina EU-säädösten edellyttämän suotuisan suojelutason vaatimusten mukaan. Ilveksiä on paljon, ja pitääkin olla, mutta niin paljon niitä ei ole eikä tule koskaan olemaan, että ne voisivat vaikuttaa merkittävästi sorkkaeläinten kuten valkohäntäpeuran kannan kasvuun. Ilveksestä ei ole metsästäjän korvikkeeksi. Ilveksen pääasiallista ravintoa ovat jäniseläimet, rusakko ja metsäjänis, metsäkanalinnut ja pikkujyrsijät. On totta, että ilves voi tappaa myös sorkkaeläimiä, lähinnä vasoja, ja niistä metsäkauris, ei peura, on ilvekselle helpoin saalis. Valkohäntäpeuroja kaadetaan vuosittain noin 70 000 kappaletta. Muutama ilveksen tappama peura ei tässä asiassa kesää tee. Ilveksiä sen sijaan metsästetään niin vähän, että sen kanta jatkaa kasvuaan ja koko laji voi hyvin.”

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009957439.html

     

    Kalle Kehveli

    Poronhoito on suuri mätäpaise, joka terrorisoi puolta suomea. Juuri sitä, missä petojen ja metsäpeurojen tulisi elää villinä ja vapaana. Nyt petoja yritetään pitää väkisin ruuhkasuomessa, missä konflikteja syntyy väkisin.

    A.Jalkanen

    Edelliseen voi kysyä jatkokysymyksen: miksi suurpedot ovat tiukasti suojeltujen lajien listoilla, jos niitä metsästetään vain sen verran että ns. suotuisa suojelutaso säilyy?

    Kehvelin kanssa samaa mieltä: porot pitäisi työntää kauemmas pohjoiseen (jollain porojen omistajien hyväksymällä menettelyllä), jotta metsäpeura ja suurpedot saisivat lisää elintilaa.

    Metsuri motokuski

    Eikö ole Anneli hienoa antaa suosituksia poronhoidosta kun ei ole itsellä yhtään poroa eikä elinkeino ole siitä kiinni.

    Rukopiikki

    Susien suuhunhan ne menee kainuunkin metsäpeurat.

    Rukopiikki

    Kai sinne etelään olisi metsäpeuroja mahtunut elelee kun siellä on niin paljon valkohäntäpeuroja. Ne kaikki pois ja metsäpeurat tilalle vähäisemmässä määrin.

     

    Rukopiikki

    Kaurishan levisi Suomeen yllättävän hitaasti. Tuolta Ruotsin puoleltahan se tänne Lappiin tuli ja alkoi etelää kohti levitä. 90-luvulla oli jo aika yleinen yleistyi sitten nopeasti.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 612)