Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

  • Tämä aihe sisältää 612 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten kim1 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 612)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • suorittava porras

    Taitaa muuten loppua karhujahtikin Suomesta kokonaan kannanhoidollisilla perusteilla. Kaikki suurpedot ovat samalla viivalla ja tiukan suojelun piirissä KHO: n tuoreimman päätöksen perusteella. Valtio saakin alkaa kasvattaa korvausmäärärahoja kasvavien petovahinkojen kattamiseksi ja lammastaloudelle saadaan yleisesti sanoa heippat .

    Kalle Kehveli

    Jos metsästyskulttuurin halutaan säilyttää tulisi haaskametsästys, pesältä pyynti ja keväinen pesistä nousseiden karhujen hiihtämällä metsästäminen sallia. Ne ovat perinteisintä karhunpyyntiä. 

    Voitaisiin tuo sallia jos metsästysvälineenä olisi keihäs.

    Nostokoukku

    Kyllä noissa mainituissa pyyntimenetelmissä käytettiin tuliselta. Eikä ollut turhan helppoa niilläkään. Joka tapauksessa olivat perinteistä karhunpyyntiä.

    suorittava porras

    Olisi oikeus ja kohtuus ,että suurpetojen haaskaruokinta kiellettäisiin vastavetona sille ,että kannanhoidollista metsästystä ei sallita. On aivan älytöntä kasvattaa ihmisiä pelkäämättömiä petoja haaskojen avulla . Täyskielto haaskoille !

    Kalle Kehveli

    Näillä haaskoilla syötetään pedoille esim. lampaita, jolloin se pitää lampaita saaliseläimenään. Täyskielto olisi paikallaan.

    Nostokoukku

    Olen samaa mieltä, haaskat pois metsistä. Haaskoilta kuvausta kun vielä markkinoidaan luonto- ja ekomatkailuna. Mitä ekologista on sianraadoilla ja norjalaisella kassilohikasoilla kainuulaisella suolla. Ja sinne tullaan Keski-Euroopasta kuvaamaan lentäen.

    isaskar keturi

    ”Taitaa muuten loppua karhujahtikin Suomesta kokonaan kannanhoidollisilla perusteilla. ” Tässä tapauksessa kuten ilveslupien myöntämisessä paljastuu koko riistahallinnon ajatusmaailma. Eikä se voi olla erilainen sorkkaeläimissä. Eli ensi tulee metsästys (kiva harrastus), sitten tulee metsästys (kiva harrastus), sitten tulee metsästys, sitten…. ja sitten joskus tulee jotain muuta, mutta kun ei oikein tiedä mitähän se on – vaikka lait säätelevät näitäkin asioita.

    Eli luonnollinen seuraus, kun annetaan harrastusväen käsiin säädellä luontoa ja luonnon käyttöä oman mielenkiinnon mukaan. Yhtä lailla koko valtakunta olisi ristiin rastiin kaikenlaisia moottoriväyliä, jos moottoriharrastajille annettaisiin valtuudet määritellä ”tarve”.

    PS. Valkohäntäkauris on kauris, kunnes jää auton alle, jolloin kyseeseen tulee liikennelain mukaan peurakolari ja kauris muuttuu peuraksi.

    Nostokoukku

    Sehän on sitten vähän sama, kun vanha lehmä muuttuu ravintolan keittiössä yhdellä kokin veitsen viillolla Burgundin häräksi.

    A.Jalkanen

    ”KHO:n mukaan EU:n luontodirektiivin poikkeusta voidaan soveltaa vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti tilanteissa, joissa on erityinen ongelma, johon pitää alueella puuttua.”

    Eli suurpedon tulee aiheuttaa ensin ongelma, ja vasta sitten voidaan myöntää kaatolupa. Luulisi että karhun ja suden osalta voitaisiin soveltaa käytännönläheistä lain tulkintaa, eli hyväksyä kaatolupien perusteiksi toisaalta kannan kasvun rajoittaminen ja toisaalta niiden ihmisarkoina pitäminen. Kaatolupia voitaisiin kohdentaa rohkeisiin petoyksilöihin, jotka vierailevat pihoissa ja kotieläintarhojen läheisyydessä. Kolmas käypä peruste olisi metsäpeuran suojelu.

    https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009957439.html

    isaskar keturi

    Nuo AJn mainitsemat perusteet on itse asiassa hyväksytty KHOn päätöksessä. Kannan kasvun rajoittaminen kelpaa syyksi, jos kanta on kasvanut tasolle, josta aiheutuu tai voi aiheutua haittaa. ”esimerkiksi karhukannan liiallisesta kasvusta aiheutuva alueellinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava.”

    Tuo metsäpeurajuttu onkin mielenkiintoinen, kun kaksi uhanalaista lajia laitetaan vastakkain. Tosin, jos halutaan mennä luonnonjärjestyksen mukaan, niin ihminen ei tähän puuttuisi.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 612)