Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 696)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • arto

    Meillä muutama vuosi sitten sudet tappoi hirven vasikan metsätielle kone kuskit meni aikaisin aamulla töihin oli kolme sutta syömässä hirveä olivat näytelleen hampaita kun olisivat siirtänyt hirveä.  tieto levisi pääsivät sitten kun sudet syönyt tarpeekseen ohi . Itse menin iltasella katsomaan tapausta joku oli jo vienyt hirven pois.

    suorittava porras

    Kohta alkanee tulla ilmoituksia karvaisista roskisdyykkareista. Huonoille tavoille oppinut nallukka on tuhonnut jo kesäteloilla olevia pienoetopyydyksiä.

    Lähistöllä maastoon jätetty kanuloukku koki männäviikolla täystuhon. Oli niin rutussa niin rutssa ,kun voi olla. Haaskanjämät leiviteltynä ympäri tienoota. Paikalla käynyt totesi ,että ei tule kalua enää siitä pyydyksestä.

    Mutama vuosi sitten pienille sorkkaeläimille tarkoitettu ruokinta-automaatti koki saman kohtalon. Maan tasalle meni koko komeus . Todettiin suosiolla korjauskelvottomaksi. Roskasäiliöt tulevat olemaan seuraava kohde ,mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa.

    MIISU4F

    Ihminen itse *kouluttaa* pedot olemaan rohkeita.

    Ajoin viime kesänä yöllä kymppitietä. Lopetin vhp, hirvien ja kauriiden laskemisen kohta Forssan jälkeen.

    Laskin ajonopeuden 100 -> 80 km.n tunnissa, jopa alle ,niillä metsäisemmillä kohdilla.

    Ilveksiä ei tarvitisisi tappaa yhtään.

    Häirikkösudet ja karhut on nekin ihmisen aikaansaamia. Metsäselkosia hakataan, elinkelpoinen erämaa pienenee. Lammas,-hunaja-poro ym taloudelle pitää antaa elinkeinona toki kaikki tuki ja aitausmateriaali, vartijakoiraskin vaikka mutta turha syyttää kasvavaa susi ja karhukantaa siitä, että ihmisen omilla toimillaan on saattanut ne rohkeiksi tulemaan apajille asutuille seuduille.

     

    Sitten kun hirvieläinkanta on saatu edes sen verran kohtuulliselle tasolle, ettei öisin ajaessa tarvitse aina pelätä kolaria ( sen vuoksi tykkään mieluiten kulkea junalla- kun sinne Etelä- Lounais Suomeen päin ajaessa ei voi välttyä joltain kauriskohtaamiseslta) niin sitten kun kanta harvenee, metsätuho sorkkaeläinten toimesta pienenee, voi alkaa puhua, onko petoeläimiä liikaa.

    Ilveksiä nyt ei ainakaan ole, se on hyvin vaaraton; vaarattomampi ainakin kuin moni erään ääripuolueen holtiton metsästäjäkansanedustaja…

    Ihminenkin on ihmiselle vaarallisempi kuin yksikään Suomen kamaralla elävä peto. Ihmine tappaa omat ja kaverinsa jälkeläisetkin.. Ollaan olevinaa niin luomakunnan kruunua että.

    Metsästäjiäkö varten täällä vaan saa metsätalouden harjoittajat ja tiellä kulkeva kansa kärsiä ylisuuresta hirvieläinpopulaatiosta.

    Petojen tappaminen on vain hupia, ei mitenkään ylpeyden aihe vaikka olisi kuinka kansanperinne.

    Ihminen on luonnon tasapainon pahin häirikkö.

    suorittava porras

    …niin hirviäkin olisi nykyolosuhteissa Suomessa kymmenkertainen määrä ilman ihmisen ”häiriköintiä”.

    Tutkimuksissa on todettu petojen tappavan vain 10% hirvikannasta niillä alueilla ,joilla ihminen ei sekaannu eläinten luontaiseen olemiseen millään muotoa. Metsiinkään ei kajota ansiomielessä.

    arto

    Ihminen itse *kouluttaa* pedot olemaan rohkeita   Ei meillä riistakamera valvoo mökkiä melkein joka yö tulee ilves kuvia hirsinen vanha aitta ja talo jänikset käy seinänvierestä vihreää ruohoa syömässä ilves istuu talon rappusilla kytäten niitä. Viime talvena tuli susilauma maatilalle emäntä koiransa kanssa puhdistamassa  ruokintapöytää 3 m päähän kävi susi koiran kimppuun, Emäntä hakkasi harjalla pelastaen koiran hengen. Ei nuita kukaan oo opetanut hakevat helppoa ruokaa kun metsästä ei löydy. Samaa käy etelässä kun jos metsistä ruoka loppuu. Mikään eläin ei elä ilman syömistä nälkä ajaa uskomattomiin tekoihin niin ihmisen kuin eläimen.

    Gla

    Elinkelpoinen erämaa alue pienenee, mutta petokannat kasvaa? Joku ei Miisun yhtälössä täsmää.

    A.Jalkanen

    Jossain luki että ei ole erikseen häirikkösusia tai karhuja, vaan kannan kasvu aiheuttaa vain entistä enemmän kohtaamisia ihmisten kanssa. Erityisesti nuoret yksilöt opettelevat tapoja. Toisaalta haja-asutus vähenee ja hirvieläinkannat kasvavat. Kai nämä lienevät tärkeämpi asia petojen kannalta kuin metsien hakkuut.

    Ihmisen tulee säädellä sekä hirvieläimiä että suurpetoja. Ahma ja ilves ovat vielä suhteellisen harmittomia joten niitä kyllä mahtuu paljon lisää. (Joku lammasfarmari voi tosin olla eri mieltä.)

    Gla

    Suorittava: ”Tutkimuksissa on todettu petojen tappavan vain 10% hirvikannasta niillä alueilla ,joilla ihminen ei sekaannu eläinten luontaiseen olemiseen millään muotoa.”

    Harvoin pedot itseään nälkään tappaakaan.

    Visakallo

    Metsäneläimillä ei ilmeisesti ole olemassa itsetuhoista käytöstä, vaan taistelua ruoasta ja elintilasta jatketaan niin kauan kuin voimat lopulta ehtyvät. Eivät olleet hirvetkään lopettaneet naapurin taimikon syöntiä raivauksen jälkeen. Olivat vain siirtyneet katkomaan entistä pidempiä koivuja ja mäntyjä. Jälki on jo todella pahaa, kun hyvin hoidettu taimikko muuttui vajaatuottoiseksi. Hirvialueilla sekametsän kasvatus ei yksinkertaisesti onnistu.

    Gla

    Ei pöllöjenkään ahdinko johdu siitä, että ovat syöneet myyrät vähiin. Myyrät ovat vähissä ihan muista syistä johtuen.

    Sama mekanismi ohjaa suurpetojen ja saaliseläinten suhteita. Peurat eivät ole vielä kokeneet joukkokuolemaa tai vastaavaa kantaan vaikuttavaa tapahtumaa.

     

Esillä 10 vastausta, 561 - 570 (kaikkiaan 696)