Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 696)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Visakallo

    Täällä on taajamassa kiertelevä kaurislauma kasvanut jo 15 yksilöön. Lisääntyminen ylitti vuoden takaiset odotukseni yli 30%. Tällä menolla lauma kasvaa 1-2 vuodessa jo 30-40 yksilöön. Onneksi ilveksiä on alkanut jo näkyä enemmän, samoin karhukanta on tällä  vahva. Sutta en itse ole viime aikoina täällä nähnyt, mutta odotellaan. Jos olisin diktaattori, kieltäisin luonnoneläinten ruokkimisen kokonaan tai ainakin 20 km lähempänä ihmisasumuksia.

    Nostokoukku

    Täällä kauriit ovat loppuneet. Viimeinen saatiin tammikuun alun hurjan pakkasviikon jälkeisellä viikolla. Oli niin nääntynyt, että ei enää makuulta noussut vaikka käveli viereen.

    Metsuri motokuski

    Meillä Kanssa kova talvi kauriille. Kanta romahtaa talven aikana. Riistakameroissa kuvia hyvinkin huonokuntoisista eläimistä.

    suorittava porras

    Aamulla putkahti viestiketjuun riistakamerakuva naapuripitäjästä. Siinä ahma roikkui juoksevan vhp-naaraan selässä. Taru ei kerro ,kuinka kävi.

    Nostokoukku

    Siitä ei saa minkäänlaista tarua aikaiseksi. Siinä kävi varmasti hyvin. Ahmalle. Eilen mittasin Tassuun ahman jäljet. Oli ollut jäniksenpyynnissä. Pitkät oli ollut loikat kummallakin. Joutuu turvautumaan täällä pienempään riistaan. Pakkasukko saattoi kaataa kaikki peurat ja kauriit.

    Nostokoukku

    Sudet tappoivat kaksi ponia Ruotsissa Upsalan lähettyvillä. Sudet yrittivät palata raadoille tutkijoiden ollessa paikalla.

    Rukopiikki

    Haitallinen vieraslaji saa ahmalta sitä mitä ansaitsee. On se hyvä että ”kotijoukot” pitävät puoliaan maahantunkeutujia vastaan. Hyvää työtä ahma teki.

    Vieraslajeille on tyypillistä että ne leviävät ja menestyvät aluksi erinomaisen hyvin ja jossain kohtaa tulee romahdus. Piisami hyvä esimerkki.

    Metsäpeura on petojen takia ahdingossa. Sen tähden susi ja karhukantaa pitäisi kovasti saaha pienemmäksi.

     

    Nostokoukku

    Suden suojelun lieventäminen Eu:ssa kaatumassa. Eu:n päätöksenteossa määräävässä asemassa oleva Saksa vastustaa.

    suorittava porras

    Heti perään Maastullissa väitetään toisessa uutisessa ,että lievennyksiä on tulossa. Kumpi pitänee paikkansa?

    A.Jalkanen

    Hesarissa keskustellaan suurpetojen kannanhoidosta: määrää pitää pystyä säätelemään.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010384956.html

    AJ kommentit. Toivottavasti osasin suunnilleen oikein tiivistää täällä käytyä keskustelua. Mukana uusi avaus koskien lennokkien käyttöä.

    (Nimimerkin TA mielestä susia ja hirviä tulisi olla ekologisen kantokyvyn mukainen määrä. Että sellaista tänään.)

    ”Ainakin Metsälehden metsästystä harrastavien lukijoiden kommenttien mukaan koira on aivan välttämätön hirvien löytämiseksi. Vaihtoehtona jos koirien käyttö estyy susien takia olisi sallittava lennokkien käyttö hirven metsästyksessä. Haavoittunut eläin voidaan ehkä etsiä lämpökameran avulla. Tekniikka tulee siis tarvittaessa avuksi. Mutta suurpetojen virka-apua ei ole enää käytössä tarvittaessa jos suurpetojen metsästystä ei sallita. Petokantojen kasvu lisää kolareita joissa SRVA olisi kovin tarpeen.

    Jotkut kommentoijat esittävät että suurpedot hoitaisivat hirvikannan kestävälle tasolle ihmisen ja luonnon kannalta. Tutkimustieto ei puolla tätä näkemystä. Kanadan Isle Royalella pitkään tutkitut hirvikannat olivat korkeita vaikka susi sai lisääntyä vapaasti. Luonnollinen hirvikanta on myös metsätalouden kannalta liian korkea. Pohjois-Ruotsissa tutkittiin korkean hirvikannan vaikutuksia kasvillisuuteen ja havaittiin että vaikutukset olivat suuret ja luonnon uusiutumiskyvyn ylittävät niillä hirvikannan tasoilla joita meillä nähdään vain poikkeustapauksissa talvilaitumilla. Myös valkohäntäpeuran kanta nousee paikoin Lounais-Suomessa liian korkeaksi ja kuluttaa kasvillisuutta.”

    *

    ”Todennäköisesti ihmiselle vaarallinen rotu ei ole yleensä metsästyskoira, koska nämä rodut on jalostettu yhteistoimintaan omistajan kanssa. Joku rotu tai yksilö voi toki poiketa pääsäännöstä eli olla ns. omistajan koira, joka ei toimi niin hyvin kun kyseessä on täysin vieras tai oman perheen ulkopuolinen henkilö. Vaarallisimpina rotuina voitaisiin pitää vartiointiin tai taisteluun ja erityisesti itsenäiseen työskentelyyn jalostettuja rotuja. Koiranomistajana näkisin asian näin.

    Mitä suteen tulee, niin pitäisi miettiä onko Suomen alueella olevalla susikannalla itseisarvoa. Onko tarpeen säilyttää sen kanta ns. suotuisan suojelun tasolla susi-eläinlajin geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Entä onko sillä arvoa ravintoketjun luonnollisena osana, ekosysteemipalvelun tuottajana? Jos on arvoa, niin sitä tulisi olla tasaisesti mutta vähän maan kaikissa osissa. Poronhoitoalueenkaan ei pitäisi olla petojen suhteen aivan tyhjiö.”

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 696)