› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 612)
1 2 3 … 51 52 53 … 60 61 62

  • Ilves ja muut suurpedot

    Sent on: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Theme Luonto Luonto
  • Nostokoukku 18.3.2024, 16:58

    Kyllä ne kuuleppa Motokuski täytyy olla melkoinen rikkaus. Hesarissa oli merkittävä ja järkyttävä uutinen. Tampereelta läheltä asutusta oli löytynyt kauris jolta puuttuu pää. Aiheuttanut lukuisia yhteydenottoja.

    J.K 19.3.2024, 12:21

    ”Hauska” lukea, kun sedät kertoo totuuksiaan. Susia ja muita petoja on tietysti helppo syyttää metsäpeuran kannan pienuudesta, vaikka suurin syy löytyy peiliin katsomalla. Isoin yksittäinen vaikuttava tekijä metsäpeuran ahdinkoon on sen elinympäristöjen tuhoutuminen (metsähakkuut ja soiden ojitus). Sitähän ei tietenkään voi myöntää, koska onhan metsäyhtiöiden ja mtk:n ohjeet metsänkasvatuksesta ainut oikea tapa.

    Metsuri motokuski 19.3.2024, 12:26

    Jos kerta näin on niin miksi metsäpeura menestyy Suomenselällä erinomaisesti ? Siellä ei ole mitään muuta kuin ojitettuja soita ja metsiä hakattu.

    Voisitko j.k myös kertoa mikä ravintokasvi tai kasveja on hävinnyt metsäpeuran ruokavaliosta ojituksien metsien hakkuiden vuoksi.

    A.Jalkanen 19.3.2024, 12:39

    Wikipedia: metsäpeura

    Metsäpeurat laiduntavat kesäisin reheväkasvuisilla soilla ja siirtyvät talveksi sellaisiin metsiin, joissa on hyviä jäkäläkankaita. Ne liikkuvat myös järvien rannoilla laiduntamassa, ja talvisin avosoilla ja järvien jäällä suojassa pedoilta. Järviä käytetään myös vaellusreitteinä. Osa yksilöistä viihtyy talvisin heinäpelloilla syömässä ruohoa.

    Ilpo Kojolan mukaan suurin syy metsäpeurakantojen pienenemiseen on susikantojen runsastuminen.

    Jo huhtikuussa metsäpeura alkaa syödä kasvamaan lähtenyttä tupasvillaa. Metsäpeurat siirtyvät yleensä kesäksi kasviruokavalioon, ja voivat vaeltaa jopa kymmenien kilometrien päähän talvilaitumilta. Peura pystyy syömään satoja erilaisia kasvilajeja, muun muassa saraa, heinää, kortteita ja maitohorsmaa.

    Erityisesti hirvaat jäävät yleensä talvilaitumille tai niiden tuntumaan. Niiden kesäravintoa ovat lehtipuiden lehdet, ruohot ja poronjäkälä. Vaadin syö kesällä pelkästään vihreitä kasveja, ja se laiduntaa vasojensa kanssa etenkin soilla. Erityistä herkkua on raate, joka tunnettiinkin aiemmin peuranvehkana. Syksyisin sienet ovat metsäpeuralle tärkeää ravintoa.

    Talvet metsäpeurat elävät kuitenkin kunnollisina laumoina, joiden koko vaihtelee muutamasta kymmenestä jopa pariin sataan yksilöön.

    *

    Eli suokasveista metsäpeuralle maistuvat ainakin tupasvilla, raate ja sarat.

    suorittava porras 19.3.2024, 16:53

    Näyttää petoasia olevan jälleen esillä. Köyliössä päivitellään petovahinkoja ja pihoilla norkoilevia susia. Historia toistaa  itseään. Kaikki ne tahot ,jotka voisivat asiaan vaikuttaa ,pesevät vain tarmokkaasti käsiään. Ollaan aivan samassa tilanteessa ,kun 20 vuotta sitten. Vain sillä etotuksella ,että ko ongelman hoitajat joutuvat tänä päivänä tyrmään. 20 vuotta sitten poliisit  tuumivat ääneen ,että pitäisikö tuo porukka polttaa. Eivät polttaneet. Antoivat vain baarissa julkisen varoituksen , kun homma oli jo hoidettu.

    Nostokoukku 19.3.2024, 17:18

    Kainuussa löytyi lentolaskennassa epätavallisen paljon kuolleita peuroja. Tuskin ne nälkään olivat kuolleet, ei ainakaan peuratutkijan mielestä. Mutta totta on, että runsastumisen esteenä on sopivien elinympäristöjen hupeneminen. Metsäpeura käyttää talvella ravinnokseen lähes pelkästään jäkälää, lisäksi naavaa ja luppoa. Tiedämme kyllä mihinkä naava- ja luppokuusikot ovat kadonneet. Hakkuut hävittävät jäkälikköjä. Jäkälä on erittäin hidas uusiutumaan. Avohakkuu maanmuokkauksineen on luku sinänsä, mutta harvennushakkuukin vaikuttaa jäkälämaihin. Siihen kun vielä yhdistetään kasvatuslannoitus, jäkälikkö on menetetty pitkäksi aikaa, kenties lopullisesti.

    Metsuri motokuski 19.3.2024, 17:49

    Onko niitä luppokuusikoita suomen selällä missä peura menestyy hyvin ?

    Nostokoukku 19.3.2024, 17:53

    Ei ole enää. Mutta petopaine on vähäisempi kuin Kainuussa.

    A.Jalkanen 19.3.2024, 18:42

    Metsäpeuran suojelu olisi mielestäni riittävä peruste suden kaatolupiin peuran ydinalueilla. Myös metsäpeuralle myönnetään kaatolupia, ehkä vahinkoperusteilla? Metsähallitus suosinee tai voisi suosia poimintahakkuita metsäpeuran alueella. Samoin voisi tehdä yksityiset.

    Nostokoukku 19.3.2024, 18:46

    Valtio suosii poimintahakkuita. Kuulemma ohjeen mukaan puolet harvennushakkuista on tehtävä harsintahakkuuna. ( yläharvennus) Siihen tosin saattaa vaikuttaa tukkisaannon lisääminen, tukki kun alkaa käymään vähiin, ei niinkään luonto-arvot.

Esillä 10 vastausta, 511 - 520 (kaikkiaan 612)
1 2 3 … 51 52 53 … 60 61 62