Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 612)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Perassic Park

    Lapinlahden salametsästys sisältää hyvää ja huonoa. Se vähä hyvä löytyy nopeasti, eli että jäivät kiinni. Loppu on sitten huonoa kaikki. On omiaan kärjistämään polarisaatiota suurpetometsästyksen ympärillä. Tosiasioista tulee identiteettipolitiikkaa, jossa vastustajat kategorisesti vain vastustavat metsästystä. Mikään vuoropuhelu ei onnistu.

    Kannat kuitenkin vahvistuvat ja konflikti ei jäähdy. Päin vastoin. Metsästäjät ovat valtaosin hoitaneet kaiken kanta-arvio -aineiston keräämisen. Nyt isot alueet ovat lakossa ja LUKE yrittääkin kiristää metsästäjiä. Eli jos ilmoituksia ei tule, kantanaan alue on tällöin suurpedoista tyhjä. Kuitenkin LUKE on viranomainen jonka tehtävä olisi muodostaa mahdollisimman totuudenmukainen arvio. Tasan varmasti tietävät etteivät alueet ole tyhjiä, mutta toimivat silti vastoin parempaa tietoa. Hämmästyttävää toimintaa viranomaiselta.

    On metsästäjien aliarvioimista ajattelu jossa edellytetään talkoilua, mutta tällä ei ole vaikutusta mahdollisuuteen kannanhoidolliseen metsästykseen.

    suorittava porras

    Järki loistaa poissaolollaan sinäkin suhteessa, että petojen annetaan tapppaa metsäpeurat sukupuuttoon. Kainuussa homma näyttää olevan hyvässä vauhdissa suuren lentolaskennassa todetun kuolleisuuden perusteella. Pitäisikö metsäpeuratkin suojella petoaidoilla ja hankkia laumanvartijakoirat  pitämään laumoista huolta? Valtion piikkiin tietysti.

    Metsuri motokuski

    Varmaan suorittava tarkoitit veronmaksajien piikkiin. Budjetista 80 % on suomessa veroilla perittyjä varoja.

    Nostokoukku

    Kainuussa metsäpeurat ovat vähentyneet jo pitemmän aikaa petojen ja rajan takaisen metsästyksen vuoksi. Suomenselällä peurakanta sitä vastoin on kasvanut tasaisen hyvää vauhtia. Nyt kuulin laskijoilta, että Suomenselällä laskenta keskeytettiin koska peurat ovat niin hajallaan, että laskenta oli turhan työlästä. Leimautumista normaaleihin talvilaumoihin ei ollut tapahtunut. Onkoha siihen jo Suomenselälläkin kasvanut petokanta syynä?

    Kalle Kehveli

    Pedot ovat suomen suuri rikkaus ja niitä pitäisi olla paljon enemmän. Sorkkaeläimistä ei ole kuin harmia, mutta muutama tuhat voisi niitäkin olla, yhteensä!

    A.Jalkanen

    Metsäpeuran heikentyvän tilanteen ja toisaalta suden ja karhun lisääntymisen välillä on todennäköinen yhteys. Siellä tarvittaisiin petojen alueellista täsmäkannanhoitoa.

    HS mielipide: ”Tutkimukset osoittavat selkeästi, että suden laillinen metsästys vähentää suden arvoa kansalaisten silmissä, heikentää paikallisyhteisöjen tukea suden suojelulle ja on yhteydessä laittoman metsästyksen lisääntymiseen.”

    Luulisi että asia on täsmälleen päinvastoin: laillinen metsästys parantaa tilannetta paikallisyhteisöissä ja vähentää tarvetta salametsästykseen, koska silloin paikalliset kokevat että heillä on työkaluja hallita tilannetta.

    Kirjoittaja pitää nykyistä lainsäädäntöä riittävänä: ”Tärkeää on myös huomioida, että nykylainsäädäntö mahdollistaa jo vahinkoa ja vaaraa aiheuttavien susiyksilöiden tappamisen silloin, kun lain edellytykset täyttyvät. On epäselvää, miksi susien laajamittainen metsästys pyritään laillistamaan.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010293822.html

    Kommenteissa on mainittu vertailun vuoksi Puola: pinta-alaltaan hieman Suomea pienempi mutta tiheämmin asuttu ja arvioitu susien määrä siellä olisi 1900 yksilöä. Meillä nykyistä selvästi suuremman susien määrän kanssa toimeen tuleminen edellyttäisi lainsäädännön muuttamista. Susia pitää voida poistaa helposti ja heti niiden tehdessä vahinkoa tai niiden ollessa muuten toistuvasti häiriöksi. Kannanhoidollinen metsästyskin olisi välttämätöntä: isompi susikanta kasvaisi varmaan ilman metsästystä muutaman kymmenen pennun verran vuodessa.

    suorittava porras

    Nykyinen lainsäädäntö on pelkkää sanahelinää. Vahinkoja aiheuttaneen pedon välitön poistaminenkin tutkitaan vakavana rikoksena ja prosessi voi kestää kauan. Pyyntilupien saaminen vahinkojen perusteella kaatuu lähes poikkeuksetta ulkopuolisen tahon laatimaan valitukseen ja pahimmassa tapauksessa lisäksi informaatioterrorismiin vahingon kärsinyttä kohtaan ,jos vahingosta kerrotaan julkisissa tiedotusvälineissä. Ääriesimerkkinä lukuisien kotieläinvahinkojen perusteella toimii kolme kertaa hylätty pyyntilupahakemus ja puhelinterrorismi vahinkoa kärsineitä karjatilallisia kohtaan luonnonsojeluporukoiden taholta ,kun vahingoista kerrottiin osallisten nimillä tiedotusvälineissä.

    Jos se lupa ,joskus onnistutaan saamaan , on kohde jo kaukana tai onnistuneen jahdin tuloksena on suojelijoiden mielestä  tapettu väärä yksilö. Edelliset ongelmat eivät toistuisi ,jos haittoja aiheuttava peto olisi poistettavissa joko verekseltään tekopaikalla tai muutaman vuorokauden sisällä pedon tekemältä haaskalta. Tuhot loppuisivat siihen ja erittäin suurella todennäköisyydellä olisi poistettu juuri oikea yksilö. Suurempaan petojahtiin ei tämän seurauksena olisi aihetta.

    Nykylainsäädäntö ja sen tulkinnat johtavat vain kasvavaan vahinkokierteeseen, jonka seurauksena petoja siedetään entistä vähemmän ja turvaudutaan nykylain perusteella rikollisiin keinoihin petojen eliminoimiseksi. Kun asiasta uutisoidaan ,korostetaan vain tapahtunutta rikosta ja varsinainen ongelma jää edelleen olemaan kärjistyäkseen jossakin vaiheessa taas muualla.

    ”Rikoksen” salaamisessa korostetaan enemmän näkökulmaa ,jossa teon ilmoittaja kokee tulevansa metsästäjien taholta painostetuksi. Vähemmän kerrotaan siitä , että näitä toisinajattelijoita(ilmiantaja) on paikkakunnalla yksi tai kaksi ja enemmistö on tyytyväinen siihen ,että pelkoa ja tuhoa aiheuttanut peto tai pedot on saatu pois päiviltä.

    Metsästäjät ovat aina arvostelun kohteena olipa kyseessä ongelman selvittäminen tai se ,että ongelmaan ei ole puututtu. Laajemman hyväksynnän toiminnalleen metsästäjät kuitenkin saavat ratkaistessaan ongelman. Jos ratkaisu olisi tehtävissä paremman lainsäädännön turvin , kaikki voittaisivat.

    PS. Lainsäädäntöä kehitettäessä olisi myös kiellettävä pedoille tarkoitettu haaskaruokinta. Haaskoilla koulutetaan pedot ihmisen läsnäoloon ja siihen ,että haaskaksi päätynyt kotieläin on kärkisijoilla petojen ravintolistalla. Saaliin voi hakea kenenkään uhkaamatta myöhemmin laitumelta ja vaikkapa avoimesta karjasuojasta. Etevimmät pedot ohittavat tehokkaatkin suojauskeinot. Haaskanpitokielto suurpedoille ratkaisisi monta ongelmaa jo ennen niiden syntymistä.

     

    Nostokoukku

    Viranomaisten vauhkoontumisesta petoasioissa on seurannut se, että kaikissa tapauksissa oletuksena on, että on tapahtunut rikos. Ääriesimerkkinä tapaus jossa metsästäjä vietiin kolmeksi vuorokaudeksi putkaan ja aseet takavarikoitiin vuodeksi, koska hänen ollessaan metsällä lähiympäristöstä löytyi poliisin olettama suden jälki. Se osoittautui tosin ilveksen jäljeksi. Pidätykseen riitti syyksi, että metsästäjällä oli suden pyyntiin sopiva koira ja ase. Eikö kaikki miespuoliset voisi samalla logiikalla pidättää raiskauksesta epäiltynä, jos heidän läheisyydessään on havaittu nainen? Useimmilla on toimivat vehkeet siihenkin rikokseen.

    kmo

    Tai jospa ennallistetaan muutama tuhat hehtaaria soita, metsäpeuran luontaista elinpiiriä? Meinaan, kun valkohäntäpeuroja loikkii metsissä toistasataa tuhatta kaikkein tiheimmillä susialueilla, niin todennäköisesti metsäpeurojen kannan kasvua rajoittaa joku muu tekijä kuin petojen määrä.

    Metsuri motokuski

    Millä perusteella Kalle pedot on luonnon rikkaus mutta joku muu eläin ei ole ? Mikä tekee pedosta erityisen arvostetun ? Sekö että se syö hirvieläimiä ?

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 612)