Vuotuisella 5 % kasvuvauhdilla saattaisi mennä vähemmän kuin 50, ehkä vain 25 vuotta nykyisestä 300 sudesta 1000 suteen. Nostokoukku esitti susien määrän nostoa osittaiseksi keinoksi hallita hirvieläinten määrää. Jos suuri susien määrä estää koirien käytön hirvenmetsästyksessä, osaratkaisu ei riitä. Osa ratkaisua voisi kyllä olla hirvieläinkannan rakenteen muuttaminen vähemmän tuottavaksi, eli naarasosuuden pienentäminen. Mutta ainakaan Isle Royalella sudet eivät estäneet hirvikannan rajua vaihtelua vaikka naarasosuus oli vain 1,1.

https://www.luke.fi/fi/seurannat/susikannan-seuranta/susikanta-on-kasvanut-hieman

Riistakeskus vastaa kritiikkiin ja vakuuttaa noudattavansa lakeja ja niiden tulkintaa lupia myöntäessään.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010273188.html

AJ:

<span class=”break-words”>Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys herättää paljon vastustusta. Tähän sisältyy oletus, että niiden kantojen säätely ei olisi lainkaan tarpeen. Voisiko Helsingin Sanomat kirjoittaa tästä artikkelin? Maaseudun asukkaista suurin osa varmaan ymmärtää tarpeen, mutta kaupungeissa asuvista ei-metsästävistä henkilöistä suurin osa taas ei. </span>

<span class=”break-words”>Pääasialliset perusteet suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle ovat: suurpetojen itsensä aiheuttamien haittojen hallinta ja toisaalta hirvien aiheuttamien haittojen hallinta (koira-avusteisen metsästyksen avulla).</span>

TA:

<span class=”break-words”>Suurpetojen, kuten muidenkin luonnoneliöiden kantoja ei pidä arvioida ihmisten itressien, vaan luonnon itsensä kannalta. Pedoilla on suuri merkitys luonnossa, niiden puute johtaa epätasapainoon luonnossa. Ihmisen ei kannata puuttua tähän tasapainoon. Hyväksyn kyllä metsästyksen, mutta vain jos saaliseläinten kannat kestävät sen, ja ne saaliit myös syödään. En ole kuullut kenenkään syövän ilvespihviä, ahmapyöryköitä tai susikeittoa. Silloin niitä ei pidä metsästääkään.</span>

<span class=”break-words”>Mitä tulee termiin ”kannanhoidollinen metsästys”, se on täysin propagandistinen termi, jolla pyritään vain luomaan mielikuva, että se jotenkin hoitaisi kantoja. Todellisuudessa se tuhoaa niitä. Oikeampi termi olisi ”kantaa tuhoava metsästys”.</span>

<span class=”break-words”>Suurpedot auttavat hirvieläinten aiheuttamien haittojen hallinnassa ainakin kahdella tavalla. Ne pitävät hirvieläimet petopelossa, jolloin ne eivät uskalla viipyä samoilla alueilla liian pitkään, että kasvisto ja puuntaimisto kuluisivat täysin. Ne tietenkin myös vähentävät hirvieläinten määrää, samalla myös pitäen niiden kannat terveinä luonnonvalintaa tuottamalla.</span>

AJ:

Luonnonvalinta on oikein hyvä termi kuvaamaan petojen vaikutusta. Muustakin olen tuosta pääosin samaa mieltä.

En kuitenkaan siitä, että suurpetokysymystä voisi tarkastella pelkästään ekologiselta kannalta. Kyllä samaan aikaan on huomioitava myös ekonomia ja ihmisyhteisö (sosiaalis-kulttuuriset tekijät). Hyvä esimerkki on poropolitiikka. Poronhoitoalueen käytännöissä on huomioitu kaikki näkökohdat, mutta kaikki sidosryhmät eivät ole sielläkään täysin tyytyväisiä. Muu Suomi poikkeaa poroalueesta, mutta intressien yhteensovituksessa sovellettavat periaatteet ovat samat. Paras kompromissi on ehkä se kohta, jossa kaikki ovat hiukan tyytymättömiä.