Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

  • Tämä aihe sisältää 612 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten kim1 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 612)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Tomperi

    Joku kertoi tässä ketjussa että poronhoitoalue ulottuu Etelämmäksi Ruotsissa kuin Suomessa. Pronhoitoalueen koko ei liity kummassakaan maassa leveysasteisiin. Poro on tunturipeuran kesytetty muoto niin paremman kuvan saa sen levinneisyydestä arssinoimalla kasvuun liittyvää lämpösummaa vuosittaisella tasolla ja kasvukauden pituutta.  Sellasta verailua en ole nähnyt.

    A.Jalkanen

    Ei ole varmaan tehty mutta se ainakin on selvää että tunturit eivät ulotu meillä lähellekään poronhoitoalueen etelärajaa. Luontaisempi eteläraja olisi napapiirin paikkeilla tai jopa korkeammalla. Etelämpänä voisi olla turisteja varten poroja aitauksissa. Ruotsissa Kölivuoristo määrittää tundran. Samoin Norjassa on puutonta tundraa yllättävän etelässä, esimerkiksi jos menee Galdhöpiggenille niin se on aivan paljasta paljakkaa.

    A.Jalkanen

    Haeskelin tietoa huippupetojen vaikutuksesta keskikokoisiin petoihin. Turun yliopiston riistakameratutkimuksessa (Invasive species control with apex predators: increasing presence of wolves is associated with reduced occurrence of the alien raccoon dog) havaittiin, että jos alueella on paljon ilveksiä tai susia, supikoiria havaittiin selvästi vähemmän kuin muualla oli. Kettuun ilveksellä ei ollut vastaavaa vaikutusta ja suden läsnäolosta kettu saattoi jopa hyötyä haaskojen muodossa.

    https://yle.fi/a/3-12537652

    Nostokoukku

    Kun hirvikämppämme maastoon ilmestyi ahmoja, ainakin kaksi kappaletta, supikoiran hävisivät kokonaan. Kettuja on kuten ennenkin, mutta nekin joutuivat riistakameroiden mukaan vaihtamaan haaskalla käynnit päivätuuriin. Ennen ahmoja ilveksiä oli harvakseltaan, mutta ahmojen tultua hävisivät.

    Kalle Kehveli

    Missä on susia ja ahmoja myös metsälintuja on huomattavasti enemmän. Pedoista ei ole kuin hyötyä luonnon tasapainottajana. Lampureille olisi luontevaa omistaa laumanvartijakoiria ”vakuutuksena” turvata oma elinkeino. Menee heillä rahaa paljon tyhjempäänkin. Poronhoito kuuluu vain luontaisille alueille, tuntureille, sodankylän pohjoispuolelle.

    Nostokoukku

    menee heillä rahaa paljon tyhmempäänkin…..

    Kuten esim. lampaisiin.

    A.Jalkanen

    Paasausta ilveskeskustelussa.

    ”Tällä hetkellä voi pitää paikkansakin se väite, että ilveksen vaikutus valkohäntäpeuraan on mitätön. Kyse on kuitenkin määristä: nyt kun susi on jo levittäytynyt kaikkialle Länsi-Suomeen sillä voi alkaa olla jo vaikutusta alueen hirvieläimiin. Sama koskee ilvestä; jos sen kannan annetaan vahvistua Etelä-Suomessa, se lisää pelkällä läsnäolollaan kauriiden stressiä ja runsaslumisina talvina saalistus talviruokinnoilta on helppoa.

    Ilves on ahman ohella se suurpeto, jota voimme sietää suurempina määrinä kuin sutta tai karhua. Vieraslajeja supikoiraa ja minkkiä poistetaan mielellään edelleen tehokkaasti etenkin lintukosteikoilta. Kotoperäiset lajit kettu ja näätä jätetään mahdollisimman pitkälti metsästyksen ulkopuolelle. Tällöin voidaan puhua jo ravintoketjun ennallistamisesta, jolla saadaan aikaan monenlaisia hyötyjä.

    Metsästäjät perustelevat ketun metsästystä kapi-nimiseen syyhypunkin aiheuttaman taudin torjunnalla, ja se onkin eläinsuojelullisista syistä aivan perusteltua sellaisina vuosina kun kapi pääsee leviämään kettupopulaatiossa. Toinen paljon käytetty perustelu on metsäkanalintujen kannan vahvistaminen. Etelän pirstoutuneilla metsämailla varislinnut lienevät vähintään yhtä haitallisia kanalinnuille, mutta niitä ei sen takia metsästetä.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009941114.html

    Gla

    Jos varislintujen vähentäminen on perusteltua, silloin siihen pitäisi kannustaa. Kieltämättä kun nyt syksyllä kaupungissa näkee tuhansien yksilöiden laumoja, voi vain ihmetellä pikkulintujen selviytymistä tuollaisen joukon puristuksessa.

     

    A.Jalkanen

    Suomen Riistakeskus ei olisi saanut antaa tappolupia karhujen kaatamiseksi Pirkanmaalla ja Kainuussa viime vuoden kesällä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) toteaa tuoreissa ratkaisuissaan, että riistakeskuksen päätökset poikkeusluvan myöntämisistä olivat lainvastaisia.

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009956502.html

    Nostokoukku

    KHO:n päätöksen mukaan metsästyskulttuurin säilyttäminen ei ole kelvollinen peruste suojellun lajin metsästykselle. Aivan oikea päätös. Jos metsästyskulttuurin halutaan säilyttää tulisi haaskametsästys, pesältä pyynti ja keväinen pesistä nousseiden karhujen hiihtämällä metsästäminen sallia. Ne ovat perinteisintä karhunpyyntiä. Sitä ei ole nykyinen ajavilla koirilla näännyttämällä metsästäminen.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 612)