Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 612)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Metsuri motokuski

    Siinä on kuule Reima toinen ollut persu. Kumpikohan on ollut ? Kaataja vai ”osingoille tullut” ?

    A.Jalkanen

    Keskustelua suurpetojen metsästyksestä. Kirjoittaja ilmeisesti uskoo sen ainoaksi tai päätavoitteeksi trofeen saannin. Mielipiteen kirjoittaja on hieman jälkijunassa huolessaan, kun suurpetojen metsästys on käytännössä kokonaan loppunut. T.A.:kaan ei ole ajan tasalla kun kirjoittaa, että jos hirvikanta on laskenut, sen metsästystä tulisi vähentää. Tässä tuntuu että eläinten oikeudet olla olemassa ajavat kaiken muun ohi.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010247392.html

    arto

    Meillä päivittäin näkyy fasessa kuvia ilveksistä kulkevat kaupugin keskuksessa . Kaveri maalta oli sannut kuvan 2 ilvestä terassilla katsonut sisälle iltapäivällä. 1 sudet saivat poistaa kulki talojen pihassa 3 laumana.

    A.Jalkanen

    SRVA-toiminta hiipuu, haittoja tulossa…

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/74-20075581

    A.Jalkanen

    Kommentoin HS.fi:ssä trofeekirjoitukseen (linkki edellä).

    ”Mikael Wikströmin hyvä kirjoitus ”Suomen hirvikannan tila on huolestuttava” kannattaa lukaista tuoreesta Metsästäjä-lehdestä.

    Kanadan Lake Superior -järvessä olevan saaren Isle Royalen suojelualueen hirvikantaa on tutkittu pitkään. Meillä hirvikannan naarasosuus on luontaista kantaa suurempi: Isle Royalella se on 1,1 ja meillä 1,6 lehmää per sonni. Vasatuottavuus on meillä korkeampi: Isle Royalella noin 30 ja meillä kolminkertainen, eli lähes jokainen aikuinen lehmä saa vasan. Tämä viittaa siihen että meillä ravintoa on yleensä riittämiin eikä meillä tavata nälkään kuolleita hirviä. Isle Royalella puolet hirvistä kuolee nyt nälkään ja kannanvaihtelut ovat erittäin suuret.

    Pohjois-Ruotsissa on havaittu, että ravintovarat kestävät laidunnuksen, jos hirviä oli noin 10 yksilöä per 1000 hehtaaria, mutta alkoivat heiketä, kun kanta kasvoi 25-30 yksilöön. Ruotsin keskimääräiseksi hirvikannaksi arvioidaan 9 yksilöä ja meillä noin 3 tuhannella hehtaarilla.

    Meillä metsien taimikkotuhot ja liikennevahingot on saatu kovalla vaivalla tippumaan selvästi alemmaksi 2000-luvun alun huippukorkeasta hirvikannasta. Kaikki on mennyt parempaan suuntaan: hirvikanta on kohtalaisen alhainen, mutta vasoja syntyy silti paljon kaadettavaksi. On siis varmaan liioiteltua sanoa, että kannan tila olisi huolestuttava. Jos kannan heilahtelua ja tuottavuutta haluttaisiin vähentää, pitäisi naarasosuutta edelleen pyrkiä alentamaan kohti luontaisempaa tasoa. Tämä voisi olla järkevää, kun metsästäjäkunta vanhenee ja väki maaseudulla harvenee.

    Hirvikannan hoidossa on otettava huomioon kaikki niistä hyötyvät ja niistä haittoja kärsivät sidosryhmät. Ainakaan minä en toivoisi meille luontaista hirvien ja suurpetojen kantaa, koska niiden haitat kotieläintaloudelle, metsätaloudelle ja liikenteelle kasvaisivat sietämättömälle tasolle. Nykytilaan tyytymättömiä ovat lähinnä ne muutamat metsänomistajat, joiden metsissä hirvet talvehtivat syöden männyntaimet kasvatuskelvottomiksi.”

    A.Jalkanen

    Jatkoa TA:lle.

    Kirjoititkin Toni tavallaan jo itse vastauksen kysymykseesi miten pedot ja lohet liittyvät toisiinsa Yellowstonessa. Kun sudet palasivat ja vapitien määrä aleni, kasvillisuus palautui jokien rannoilla ja eroosio väheni. Tämä paransi veden laatua ja lohien elinoloja ja niiden määrä elpyi. Karhut alkoivat jälleen syödä keväällä enemmän jokiin nousevia lohia ja vähemmän vapitin vasoja. Alueella toimii siis monimutkainen ravintoverkko, jossa monet lajit vaikuttavat toisiinsa.

    Tuo on mielenkiintoinen ajatus, että saalistus petojen toimesta on saaliseläimien geneettisen terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin metsästys ihmisen toimesta. Petoeläimet tarjoaisivat siis metsästäjille hyödyllistä ekosysteemipalvelua. Niitä kannattaisi siis olla kaikilla alueilla ainakin jonkin verran, vaikka pedot ottavat osan saaliista itselleen ravinnoksi ja metsästettäväksi jää vähemmän.

    Toisaalta pedot haittaavat metsästystä: runsaan petokannan alueilla ei uskalleta päästää metsästyskoiria metsään. Vastalauseena petojen kannanhoidon loppumiselle moni metsästäjä on myös luopunut poliisin avustamisesta loukkaantuneiden villieläinten etsinnässä eli SRVA-toiminnasta. Sitten kun SRVA:ta ja pihoissa vierailevien häirikköyksilöiden poistoa tarvittaisiin, meillä ei ole tehtäviin kouluttautuneita metsästäjiä eikä koiria.

    Sekä suurpetojen että hirvien kannan säätely on tarpeellista työtä, jonka edellytyksistä pitää pitää huolta.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010247392.html

    Nostokoukku

    Olisikoha samalla syytä siirtää myös hirvet Ympäristöministeriön alaisuuteen. Niistäkin otetaan joskus trofeita. Itselle on kertynyt erikokoisia sarvia vuosien varrella pieni liiterillinen, yksipiikkisistä kahdeksantoistapiikkisiin. Ja lupia myöntämään tämä Carina Apua eläimille ry:stä.

    A.Jalkanen

    Nillitän edelleen HS.fi:ssä.

    ”Ehkä ”geneettinen” on liian tiukka rajaus. Havaittavaa geneettistä heikkoutta esiintyy kyllä vähälukuisissa ja sen vuoksi sisäsiittoisissa nisäkäspopulaatioissa. Voidaan puhua yleisesti heikommista yksilöistä ottamatta kantaa syyhyn. Pedot löytänevät kuitenkin ne varmemmin kuin metsästäjät, koska pedot elävät ympäri vuoden samalla alueella kuin saaliinsa – metsästäjät vain muutamana päivänä vuodessa.

    Joka tapauksessa mielipiteen kirjoittaja on hakoteillä ajatellessaan, että hirvieläimet ja pedot hoitaisivat näppärästi toisensa, eikä kantoja tarvitsisi rajoittaa ihmisen toimesta (metsästämällä). Metsästyksen ensisijaisena motiivina ja perusteena on siis eri sidosryhmien tarve hallita kantoja, ts. sovitella yhteen hyötyjä ja haittoja.

    Tilanne eskaloituu muutamassa vuodessa suden ja karhun osalta ellei niiden metsästystä saada pian uudelleen käyntiin. Poliisilla ei ole ole osaamista eikä resursseja SRVA:han.”

    suorittava porras

    Näyttää uutisten perusteella siltä ,että päättäjien kyvyttömyys petoasioissa on johtamassa entistä enemmän omankädenoikeuden käyttöön ja nykyistä kehittyneempiin menetelmiin ,jotta kiinnijäämisen riski olisi mahdollisimman peni.

    En olisi yllätyynyt ,vaikka itäisessä Suomessa srva:n protestiliike laajenisi hirvenmetsästyksenkin puolelle. Siinä on ihmetyksen sormi kummastuksen suussa , kun porukat alkavat pidättäytyä hirvilupien hakemisesta perustellen asiaa sillä ,että koiria on mahdotonta käyttää. Tosin jollakin kylällä voi syy olla sekin ,että kaikki porukan pyssyt on takavarikoitu ja väki metsästyskiellossa . Kymmenien ihmisten aseistariisunta ja 250 pyssyn päätyminen poliisin huostaan aiheuttaa varmasti heijastuksia isommallekin alueelle.

    Kalle Kehveli

    Siinä on ihmetyksen sormi kummastuksen suussa , kun porukat alkavat pidättäytyä hirvilupien hakemisesta perustellen asiaa sillä ,että koiria on mahdotonta käyttää.

    Hyvä silloin viimeistään hirvet siirretään maanomistajille ja lupavapaus koittaa.

Esillä 10 vastausta, 441 - 450 (kaikkiaan 612)