Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 612)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • A.Jalkanen

    Otakantaa.fi-sivustolla näkyy olleen ilveskeskustelu käynnissä vuonna 2016 hoitosuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Aika lailla samat argumentit kuin tänä päivänä, mutta metsästäjiä näkyy olleen tuolla enemmän äänessä kuin Hesarissa.

    https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/83/osallistuminen/171/keskustelu/

    Lähdin etsimään lisää tietoa, kun Hesarissa yksi keskustelija mainitsee suurpetojen aiheuttamien vahinkojen määräksi ”miljoonia” vuodessa.

    ”Ilves aiheuttaa vain vähän korvattavia vahinkoa muutoin kuin porotaloudelle. Vuonna 2019 ilveksen aiheuttamien porovahinkojen arvo oli riistavahinkorekisterin mukaan noin 0,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 1,22 miljoonaa euroa. Ilvesten aiheuttamien korvattujen porovahinkojen lukumäärä on ollut vuosina 2015–2020 keskimäärin noin 600 kappaletta/vuosi.” (Lähde: Suomen ilveskannan hoitosuunnitelma, s. 33, MMM julkaisuja 2021.)

    Muiden suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvausten määriä en nyt löytänyt, mutta ne voivat olla ao. lajien hoitosuunnitelmissa. Parempi viestintä korvausten määristä olisi paikallaan ja siitä vastaavat MMM ja Suomen Riistakeskus.

    Yksi näkökohta suurpedoissa on se että mikäli poronhoitoalueemme on niistä tyhjä, suurpetojen geenivaihto Norjan ja Ruotsin populaatioiden ja Venäjän populaation välillä heikkenee. Toki Norjan kautta on edelleen mahdollista siirtyä jos onnistuu välttämään poromiehet.

    Rukopiikki

    Eikös poronhoitoalue ulotu Ruotsissa hyvinkin etelään aina Taalainmaalle saakka.

    Tomperi

    ”Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.”

    Suomessa sitä ei haluta ratkaista, muualla se ei ole ongelma.

    Muuallamenetellään näin, lampaat otetaan yöksi suojaan.

    Käytetään petojen torjunnassa apuna koiria. Kaukasuksen vartiokoirat, jota erheelliseksi kutsutaan paimenkoiriksi. estää sataprosenttisesti susivahingot.  Nämä  koirat joita kutsutaan paimenkoiriksi ovat jalostettu toimimaan lammaspaimenten apuna alueilla joissa ei ole petoja.

    Olen ollut tilaisuudessa seurata kyllä…

     

     

    Sulli

    <p>Tasaisin väliajoin sanotaan lampurille että ota mitälie  suojelukoiria. Yhtä tasaisin väliajoin sanon että sanokaaa karjatilalliselle että ota sekaan muutama hevonen.</p><p>Useimmiten on tarkoitus kuitenkin kasvattaa lampaita eikä koiria tai hevosia.</p>

    Rane

    <p>Silloin kun seudulla on ollut ilves niin  raadoista päätellen (2 kissa ja 2 kettua) tappaa ne kaulasta kuristamalla mutta ei syö.</p>

    Gla

    ”Useimmiten on tarkoitus kuitenkin kasvattaa lampaita eikä koiria tai hevosia.”

    Samoin tuotantokulut täytyy pitää kurissa. Ulkopuolisten on helppo neuvoa, kun ei tiedä asiasta yhtään mitään. Ympäristöjärjestötkin yrittävät lobata omia asioitaan värittämällä juttujaan sopivasti. Joku vielä uskoo ja ihmettelee, miten tyhmiä tuottajat ovat, kun eivät usko neuvoja.

     

     

    Visakallo

    Tuota samaa Gla:n tekstiä voisi hyvin käyttää erään Suomen suurimman metsäneläimen ja puunkasvatuksen yhteydessä, mutta ei mennä nyt siihen…

    Tolopainen

    Mitä noilla lampaillakin tekee, eihän niitä mikään teurastamo edes ota vastaan. Villasukkia ei tarvitse nykyään kukaan ja lämpaanlihakin on niin jänteikästä, että se jää kauppojen  hyllyille. Britanniassa lampaat ovat suuri ongelma järvialueen luonnon suojelualueella järsivät maasta kaiken vihreän kasvuston, eihän siellä puustokaan pääse kasvamaan.

    Gla

    Täällä lampaat laiduntavat niittyjä, joissa ei ympäristöongelmaa synny. Joku saattaa ajatella jopa päinvastoin, sopiva laidunnus ylläpitää joidenkin kaipaamia perinnemaisemia.

    Mutta onneksi ihmiset ovat erilaisia. Moni pitää lampaan lihasta ja siksi kotimaisella tuotannolla riittää kysyntää.

    A.Jalkanen

    Kommentti Hesarin ilveskeskusteluun.

    ”Petter Kjellanderin ja Mikael Wikströmin julkaisusta ”Harar och mårdhundar ökar risken för borrelios” (Välmående av vilt, Yrkeshögskolan Novia, Serie B: Rapporter, 2021) on käyty vilkasta polemiikkia muun muassa Metsälehdessä. Julkaisussa on ansiokkaasti purettu osiin punkkitauteihin vaikuttavia ravintoketjun osasia ja mietitty mitä eri lajien yksilömäärien muutokset vaikuttaisivat ihmisen borrelioosiriskiin. Yksi keskeinen tulos on, että jäniseläinten ja supikoirien määrällä on suuri vaikutus ihmisen riskiin. Jos tämä tulos pitää paikkansa, se tukee ilveksen välitöntä täysrauhoitusta Etelä-Suomessa; ainoastaan kotieläintilojen läheisyydestä niitä kannattaisi poistaa.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009941114.html

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 612)