<p>Susihyökkäys Saksassa on edelleen epävarma; voi olla että kyseessä olikin koira tai koirasusi. Näytteet puremista on lähetetty geenianalyysiin laboratorioon.</p>

Päivitys: on varmistettu että kyseessä oli koira, ei susi, tälläkään kertaa.

https://www.rbb24.de/studiocottbus/panorama/2023/12/biss-hund-wolf-elbe-elster-ergebnis-umweltamt.html?

<p><p>Jouni Suhonen kommentoi Ruotsin erilaista suhdetta suteen.</p><p>”<span class=”break-words”>Oulun yliopiston professori Jouni Aspin mukaan suotuisa suojelutaso on määritelty 170–270 yksilöksi. </span><br /><br /><span class=”break-words”>Professori on tutkinut Skandinavian susien geneettistä monimuotoisuutta ja on mukana vähentämistä vastustavassa kirjelmässä, joka on julkaistu Science-lehdessä. Allekirjoittajina on yli kymmenen ruotsalaista susitutkijaa sekä tutkijat Italiasta ja Yhdysvalloista.</span><br /><br /><span class=”break-words”>Perusongelma on, että Ruotsin susikanta on äärimmäisen sisäsiittoinen”, Jouni Aspi sanoo.</span><br /><br /><span class=”break-words”>Sisäsiittoisuus on samaa luokkaa kuin jos kaksi täyssisarusta saisi lapsia keskenään.</span><br /><br /><span class=”break-words”>”On selvää, että susikannan pieneneminen edelleen pahentaa sisäsiittoisuutta.”</span><br /><br /><span class=”break-words”>Sisäsiittoisuutta selittää Skandinavian susikannan erikoinen historia. Susi tapettiin Ruotsista ja Norjasta sukupuuttoon 1960-luvulla. 1980-luvulla Ruotsiin vaelsi susipari, josta tuli kannan perustajat. Seuraavalla vuosikymmenellä vaeltaneista susista vain yksi onnistui lisääntymään perustajien jälkeläisten kanssa.</span><br /><br /><span class=”break-words”>Ruotsin susikanta on suurimmaksi osaksi näiden kolmen jälkeläisiä, joten populaation geneettinen monimuotoisuus on ohutta. Aspin mukaan sisäsiittoisuus näkyy jo susien tervey­dessä. Mitä sisäsiittoisempi pari on, sitä vähemmän ne saavat poikasia.</span><br /><br /><span class=”break-words”>Lisäksi biologi Jannike Räikkönen on osoittanut Oulun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan, että Ruotsin susien luustossa on enemmän kasvuhäiriöitä kuin esimerkiksi suomalaisilla susilla ja häiriöiden määrä </span><br /><span class=”break-words”>lisääntyy sisäsiittoisuuden kasvaessa.</span><br /><br /><span class=”break-words”>Tutkijoiden suositukset susikannan hoidosta ovat päinvastaiset kuin Ruotsin hallituksella. Heidän laskelmiensa mukaan elinvoimainen susikanta vaatisi yli viisisataa lisääntyvää yksilöä ja ekologisia käytäviä Suomesta Etelä-Ruotsiin.”</span></p><p>https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010029267.html</p></p>