Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 696)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Gla

    Makarov: ”Tännekin  laumoja mielellään useamman ottaisi kun tuntuu elukkaa riittävän ja onnettomuuksia sattuvan että saa henkensä puolesta pelätä.”

    Ei vaikuta, kaatoluvat vähenee kun pedot lisääntyy.

    A.Jalkanen

    Kommenttini HS:

    ”Haluammeko vahvistaa vai poistaa stereotypioita: maalaiset vastaan kaupunkilaiset, ihminen vastaan luonto, metsänomistajat vastaan luonnonsuojelijat? Maalta tulee meille kaupunkilaisille lähes kaikki, pois lukien ne resurssit, jotka tulevat tuontitavarana. On tärkeää että ihmisiä asuu maalla koko Suomen alueella, että heidän työtään arvostetaan ja sen edellytykset turvataan.

    Esimerkiksi hirvien metsästys vaikeutuu olennaisesti, jos koiria ei voi enää susipelon takia käyttää jäljestämisessä. Hirvikantojen hallitsemattomalla kasvulla olisi paitsi iso vaikutus taimikoiden tuotokseen, myös vaikutuksia monimuotoisuuteen ja liikenneturvallisuuteen.

    Suurpedoistamme ilves ja ahma eivät aiheuta suuria intohimoja, mutta suden ja karhun kanssa yhteiselo vaatii sitä että ihminen määrittelee niille määrälliset rajat. Huomioiden paitsi niiden ekologian, myös ekonomian ja sosiaaliset vaikutukset.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010024996.html

    A.Jalkanen

    Sauli Härkönen kirjoittaa.

    ”Poikkeusluvat perustuvat tulkinnanvaraiseen lainsäädäntöön, johon on saatu vasta oikeuskäytännön kautta tarkennusta. Uudet tulkinnat ovat tiukentaneet lainsäädännössä olleita joustavuuselementtejä, joita on aiemmin sovellettu tarkoituksenmukaisissa tilanteissa päätöksentekijän harkintavallan rajoissa.”

    ”suurpetojen, kuten karhun, kannanhoidollinen metsästys entisen kaltaisena ei ole jatkossa enää mahdollista”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010033183.html

    suorittava porras

    Tomperi ei taida tietää ,että metsästäjille laaditaan metsästystä varten hirvikannan määrään ja rakenteeseen perustuva verotussuunnitelma. Esimerkiksi oman paikkakuntani suunnitelma pitää sisällään tavoitteen kaataa 62% :n osuus saalismäärästä vasoja ja 39% uroksia aikuisten hirvien määrästä. Toteutuma on tähän mennessä vasojen kohdalla 61% ja urosten 52% , joista viimeinen luku todennäköisesti vielä kasvaa ,kun meilläkin kiintiöksi merkitty uros on vielä juoksemassa.

    Hirvikannan verotus on ollut vuosia suunnitteeltaan ja toteutumaltaan naarasvoittoinen. Jahdin pitkittyessä näinkin myöhään suositukset alkavat joiltakin unohtua.

    Mitä petopolitiikkaan tulee, Saksassa alkaa järki voittamaan. Ollaan laatimassa lakia ,jossa pedosta tulee henkipatto välittömästi ilman byrokratiaa aiheutettuaan kotieläinvahingon. Peto on mahdollista saattaa pois päiviltä muutaman viikon aikana kilometrin säteen sisällä tapahtumapaikasta. Karjanomistajat vaativat kiivaasti tämän lisäksi mahdollisuutta myös kannanhoidolliseen metsästykseen petojen vähentämiseksi. Tuossa olisi hyvät eväät myös suomalaisten päättäjien käyttöön. Korpilaki on kuitenkin se huonompi vaihtoehto.

    Perämurikka

    Korpilaki on kuitenki ainoa mikä toimii tällähetkellä.pitäs sujet pyytää elävänä ja toimittaa vaikka kojolan kämpille laskettavaksi

    A.Jalkanen

    Eikös Japani ole suunnilleen Suomen kokoinen maa? Artikkeli kertoo että siellä on kymmeniä tuhansia karhuja ja ravinnon puutteessa ne ovat alkaneet norkoilla enemmän ihmisasutusten liepeillä. Suomen tulevaisuus näyttää tältä?

    – Maan ympäristöministeriön mukaan 212 ihmistä on joutunut karhun hyökkäyksen kohteeksi huhtikuusta lähtien.

    – kolmannes tämän vuoden hyökkäyksistä on tapahtunut Akitan prefektuurissa. Paikallismedian mukaan alueen lapset kävelevät kouluun eläimiä säikyttävien kellojen kanssa. Lisäksi karhunkarkotusaineet ovat loppumaisillaan alueen kaupoista.

    https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010036296.html

    Visakallo

    Japanissa asuu vain hieman Suomea suuremmalla pinta-alalla 23 kertaa enemmän ihmisiä kuin meillä. Vaikka Japanistakin Suomen tapaan on suurin osa asumatonta, on tuolla väestömäärällä ongelmat karhujen kanssa väistämättömiä. Suomessa tähän on vielä onneksi matkaa, mutta karhukannan kymmenkertaistuminen melko lyhyessä ajassa alkaa kyllä näkyä jo meilläkin. Vielä 10 vuotta sitten karhun näkemineen täällä Etelä-Suomessa oli jonkinlainen uutinen, nyt se on jokakesäistä rutiinia.

    Gla

    AJ: ”Suurpedoistamme ilves ja ahma eivät aiheuta suuria intohimoja, mutta suden ja karhun kanssa yhteiselo vaatii sitä että ihminen määrittelee niille määrälliset rajat.”

    Tässä täytyy muistaa, että tilanteet muuttuu. Kuka olisi joitain vuosikymmeniä sitten uskonut, että joutsenet ovat yleisiä ja hanhet ongelma? Tuskin susien määrän kasvuunkaan moni uskoi. Ihan hyvin lähitulevaisuudessa ahma ja ilves voi olla haittaeläimiä, joita halutaan metsästää. Mutta jos lainsäädännöllä sidotaan kädet koska tällä hetkellä ei ongelmaa ole, ryssitään homma perusteellisesti.

     

    A.Jalkanen

    Miten mielestänne pitäisi nyt toimia? Ongelmat kai eivät seuraa meidän lainsäädännöstä, vaan EU:n luontodirektiivin tulkinnasta. Pitäisikö tehdä diili? Luvataan EU:lle parantaa suurpetojen suojelun tasoa, jos siitä seuraa että saadaan suurpetolajeja pois tiukan suojelun piiristä? Muita ideoita?

    suorittava porras

    Eiköhän kannattaisi lisätä volyymia ihmisen suojelemiseksi. Heidän elinympäristönsä tulee saada turvalliseksi ja kotieläintuotanto mahdolliseksi  ilman pelkoa pedoista. Nythän lakiin vedoten kiusataan maaseudun ihmisiä hermoraunioiksi ,kun ilmiselvien ongelmien korjaaminen tehdään lainsäädännöllä mahdottomaksi. On aivan naurettavaa ,että esimerkiksi ihmisen kutsuminen ne….riksi tuntuu saavan aikaan suuremman tunnekuohun verrattuna siihen ,että ammatinharjoittaja menettää suuren osan eläimistään suden persiiseen ilman mahdollisuutta puuttua asiaan. Taloudellisen vahingon ohella henkinen kolaus voi jälkimmäisessä tapauksessa lamauttaa ihmisen kokonaan ja tehdä laillisen ammatin harjoittamisen mahdottomaksi. Näitä taakan alle lamaantuneita on jo maaseudulla ihan liikaa. Yhtään ei tarvita enää lisää. Ei ainakaan takkuturkkien tekojen seurauksena .

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 696)