Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 696)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Nostokoukku

    Luke on saanut luvan pannoittaa 60 sutta tutkimustarkoituksiin vuosina 2024-26. Tarkoituksena on tutkia mm. tuurivoimaloiden vaikutusta susiin. Voin kertoa lyhyesti tutkimuksen tuloksen jo nyt.

    A.Jalkanen

    Kommenttini ilveskeskusteluun mielipiteeseen: Miksi ilvestä metsästetään?

    ”Ilveksen ravinto vaihtelee alueelta toiselle ja myös vuodenaikaisesti sen mukaan mitä on tarjolla. Meillä sen ravintoon kuuluu kauriiden lisäksi jäniseläimiä, myyriä, metsäkanalintuja ja supikoiria. Jos arvioisi että jokainen 2500 ilveksestä tappaisi yhden kauriin joka toinen viikko (26 viikkoa), niin saalis olisi 2500 x 26 eli 65000 kaurista. Erityisesti pienten hirvieläinten vasat ovat ilvekselle helppo saalis, ja myös aikuiset kauriit paksun lumen aikaan ruokintapaikoilla.

    Petoeläimillä on suoran saalistuksen lisäksi epäsuoria vaikutuksia saaliseläimiinsä: ne pitävät saaliseläimet liikkeessä. Kauriit eivät voi käyttää vapaasti parhaita ravinnon lähteitä maastossa, vaan joutuvat etsimään suojapaikkoja ja alueita joilla petoja on vähemmän.

    Käytännössä ilves varmaan saa kauriin saaliiksi harvemmin kuin joka toinen viikko, mutta lukuun pitää lisätä ahmojen, karhujen ja susien saalistus. Kaikkien suurpetojen yhteenlaskettu vuotuinen hirvieläinsaalis olisi jo ihan huomattava, lähes verrannollinen metsästäjien vuotuiseen saaliiseen. Hirvieläinsaaliit metsästysvuonna 22/23: hirviä 37 055, valkohäntäpeuroja 67 183 ja metsäkauriita 19 988. (Lähde: Luonnonvarakeskus). Kaikki yhteensä siis noin 124 000.

    Jos ahman, ilveksen, karhun ja suden kannat vielä vahvistuisivat, saalismäärät tietenkin kasvaisivat. Tämä lienee yksi selitys sille, miksi suurpetojen kannanhoidollista metsästystä halutaan jatkaa: petojen saama saalismäärä voi olla samaa suuruusluokkaa kuin metsästäjien saalis.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010024996.html

    arto

    Tuo kauris ravinto ilveksillä hiukan hutera. Koska kauriita ei ole koko suomessa. Samoin susien ruoka lasku. Niillä reviirit ja aika harva susi voi tunkeutua niille. Jos toinen lauma valtaa sen reviirin häättä entiset pois. Sitten toinen lauma tuuliajolla .

    A.Jalkanen

    Se on arto totta: arvioni on ”hutera”. Suomen Riistakeskuksessa on laskettu tarkempi arvio, että osataan määritellä sopivat kaatolupien määrät. En tiedä onko jossain netissä luettavissa. Ainakin Wikströmin jossain artikkelissa oli laskentaperusteita kuvattu.

    Kauriiden levinneisyys on tosiaan keskittynyt. Itsekin tuon huomasin, mutta tekstiin jäi korjaamatta enkä tiedä miten se pitäisi määrissä huomioida. Metsäkaurista esiintyy kyllä lähes samalla alueella kuin ilvestä, pois lukien poronhoitoalue jossa kauriita on niukasti. Kattavuuden parantamiseksi otin mukaan muut suurpedot. Varmaan iso osa suurpedoista ruokailee metsästysaikana metsästäjien jättämillä jätteillä eivätkä saalista niin paljon itse.

    Suuruusluokat lienevät kuitenkin suunnilleen oikein, jos väittää: mikäli petokannan annetaan vahvistua, ne pystyvät kaatamaan saman määrän hirvieläimiä kuin metsästäjät.

    Kalle Kehveli

    <p>Ilveksen pääravinto pohjoisemmassa ovat pienemmät nisäkkäät ja linnut. Tottakai metsästäjät pyrkivät maksimoimaan saaliinsa ja pedoille mahdollisimman vähän. Tämä ei kuitenkaan suomessa ole maanomistajan etu, koska metsästysoikeuden vuokraus ei tällä hetkellä taloudellisesti tuota, joilla voitaisiin taimikkovahinkoja korvata. </p>

    A.Jalkanen

    Juuri näin KK. Taimikkovahinkojen korvauksiin ja riistahallinnolle tulee nyt vähemmän rahaa kun hirvieläinten lupamäärät ovat laskeneet, joskin vhp:n kasvaneet määrät korvaavat hirvien määrän vähenemistä. Riistanhoitomaksun tuotot lienevät suunnilleen ennallaan. Metsästäjien etu on nykysysteemissä mahdollisimman suuri kaatolupien määrä myös hallinnon rahoituksen näkökulmasta. Vasta hirvieläinvahinkojen korvaussummien selvä nosto muuttaisi ajattelua siihen suuntaan, että vahinkoja kannattaisi pyrkiä estämään.

    Mielestäni kestävä tie olisi kuitenkin seuraava: 1. riistahallinnon rahoitus valtion budjetista ja 2. kaatolupamaksujen tuoton käyttö kokonaisuudessaan parempiin taimikkovahinkojen korvauksiin.

    Timppa

    Ilves on hyötyeläin kuten niissä Hesarin jutuissa olen kirjoittanut.  Syö punkkien väli-isäntiä.   Syödessään myös supeja ja kettuja parantaa kanalintujen elinmahdollisuuksia.  Siksi ilveksenmetsästys on typerä, mutta mitä muuta Riistakeskukselta voi odottaa.  Siirrettiinhän hirvenmetsästyksen  alkamista myöhemmäksi perusteena, että näin hirvien paino nousee.  Ei noussut, mutta hirvionnettomuudet lisääntyivät.

    Perassic Park

    <p>Sudet raatelivat hirvikoiran Köyliössä – ”Kaularanka meni poikki” – Satakunta – Satakunnan Kansa</p><p>Keskustelujen tilanneälyä kuvaa keskustelukommentit…</p><p>-Miksi sinne on pitänyt ollenkaan mennä jos alueella on ollut susia?</p><p>-Oma vika jos on laskenut koiran irti!</p>

    A.Jalkanen

    Saivartelen Timppa vähäsen. Väli-isäntä -termiä on käytetty esimerkiksi niistä eläimistä tai kasveista, jotka toimivat isäntinä vaikkapa kasvien sienitaudeille tai eläinten loisille niiden elinkierron jossain vaiheessa, mutta joissa loinen ei kehity lisääntymiskykyiseksi kuten pääisännässä. Tässä tapauksessa loisia olisivat borreliabakteerit ja tbe-virukset, jotka ovat periaatteessa koko ajan lisääntymiskykyisiä, kunhan vain olosuhteet ovat sopivat, joten termiä väli-isäntä ei ehkä tässä sovelleta. Ymmärtääkseni borreliabakteerien pääasiallinen lisääntymisalusta ovat linnut ja kasvinsyöjänisäkkäät, kuten juurikin ilveksen ravintoon kuuluvat myyrät ja jänikset.

    Punkkia voidaan nimittää vektoriksi, koska se siirtää tauteja eläinlajista toiseen. Erilaisten pää- ja väli-isäntien roolit eivät ole mitenkään selvärajaiset. Esimerkiksi myyrää kutsutaan reservuaariksi, jonka elämää loinen ei periaatteessa määritelmän mukaan siis haittaa, mutta kyllä borreliabakteeri voi vaikuttaa myyränkin elämään. Sitten on vielä dead end -host, jossa eliö ei pysty lainkaan lisääntymään; esimerkiksi ihminen on hirvikärpäselle tällainen. Wikipedia-artikkeli selventää, jos osaa englantia.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Host_(biology)

    A.Jalkanen

    Onko palstan metsästäjillä tai muilla käsitystä siitä, oppiiko petoeläin arkuutta metsästyksestä? Kuollut eläin ei enää mutta sen lajitoverit? Ystävämme T.A. väittää toistuvasti Hesarissa että ei opi. Toinen tapa jolla metsästys voisi lisätä arkuutta (mutta hitaammin) on suuntaava valinta, jos esimerkiksi pihoissa vierailevia petoyksilöitä poistetaan suuri määrä useassa sukupolvessa.

    Vai onko enemmän avuksi, jos käytetään tehokasta karkotusta, esimerkiksi karhun kannanhoitosuunnitelmassa mainittu ase tai tehokas kuula-ase. ”Erityisesti karhujen karkottamisen tehostamiseksi on hankittu käyttöön paineilmatoimisia FN 303 – projektiililaukaisimia. Projektiilin osuessa kohteeseen, se aiheuttaa voimakasta kipua, mutta ei lävistä nahkaa. Laitteita on käytössä jokaisen Suomen riistakeskuksen aluetoimiston alueella.” (Lähde: Suomen karhukannan hoitosuunnitelma – Kannanhoidon tausta. Maa- ja metsätalousministeriö VN/15339/2022.)

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 696)