› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 696)
1 2 3 … 25 26 27 … 68 69 70

  • Ilves ja muut suurpedot

    Lähetetty: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen 21.11.2023, 10:30

    ei Eu:n mielestä

    Ruotsi on kuitenkin komission arvioitavana tästä, siis eräänlaisella tarkkailuluokalla (penalty bench). Viron tilannetta en tunne.

    kim1 21.11.2023, 12:23

    Anneli mainitsi Pohjois-Karjalan hirvityhjiön…Vastaavasti Pyhäjoen suunnalla tilanne on päinvastainen..Elikkä siellä eräässä suuressa seurassa luvat tuli käytettyä  2 viikon aikana..,ainut vain että hirviä siellä on tällä hetkellä huomattavasti enemmin kuin kesällä..niin ja hirvikoiria vastaavasti vähemmin..

    Nostokoukku 21.11.2023, 19:53

    Aika suuri osa lampureista, koiranomistajista, karjankasvattajista ja pieniä lapsia aamupimeään kouluautoa odottamaan laittavista vanhemmista olisi varmaan mielellään Ruotsin tavoin komission tarkkailuluokalla, jos saisi toimia petojen suhteen kuten Ruotsi.

    arto 21.11.2023, 20:31

    Samalla valtio säästää ei tarvitsi maksaa korvauksia. Lapissa kaatunut yli 20 sutta. Sekin säästää porokorvauksia.

    A.Jalkanen 21.11.2023, 20:44

    Aiempana on pari uutta kommenttia HS linkkien yhteydessä, minun ja Lauri Kontron. Kontro tiesi että Viro ja Latvia kuuluvat direktiivin liitteeseen 5 eli samaan kuin meidän poronhoitoalue. Kannanhoito helpottuisi, jos koko Suomi siirrettäisiin liitteeseen 5.

    suorittava porras 21.11.2023, 21:45

    Viro ja Latvia osasivat neuvotella paremman tuloksen susien suhteen liittyessään EU:iin suomalaisten valistettua heitä meillä tapahtuneesta mokasta liittymisneuvottelujen yhteydessä. Eli annoimme hyvät neuvot , mutta emme osaa itse korjata tekemäämme virhettä. Kuitenkin asia on täysin omissa läsissämme ,jos vain haluamme ratkaista ongelman.

    Päätöksiä olisi mahdollista vauhdittaa lakkoilun ohella myös tarjoamalla srva-palveluja käypään hintaan ilta – ja yötyökorvauksineen kulukorvausten lisäksi. Petotapauksissa korvaukset kaksinkertaisina mahdollisten riskien realisoitumisen varalta. Ilmaiseksi ei virka-apua ole syytä tässä tilanteessa enää antaa.

    Nostokoukku 21.11.2023, 23:04

    Suorittavan kanssa samaa mieltä. Suomen neuvottelijat esittävät aina oman asian ollessa esissä kuuromykkää, mutta osaavat neuvoa muita. Hankala se on tietenkin sen värisellä kielellä suutaan avata.

    Srva asiassa lakko voi kääntyä omaan nilkkaan, mutta talkoilla ei pidä enää lähteä yönselkään apua tarjoamaan. Kunnollinen kulukorvaus saatava. Ja petoasioissa vaarallisen työn lisät.

    A.Jalkanen 22.11.2023, 11:56

    Myös ilvesluvista on valitettu (Metsäuutiset).

    Leena Iivonen kommentoi Hesarissa direktiiviä on (ilmeisesti kaatoluvista valittaneen Luonnonsuojelujärjestö Tapiolan puheenjohtaja):

    ”Lähtökohtaisesti direktiivi ei ole lainkaan epäselvä. Siinä on kaksi artiklaa, joiden kautta muodostuu tiukka suojelujärjestelmä. Artikla 12, missä luetellaan varsin yksityiskohtaisesti seikat, jotka jäsenvaltioiden tulee kieltää. Keskeisin näistä on käsillä olevaan asiaan liittyen tahallinen tappaminen. Se on kiellettävä.

    Tästä kiellosta voidaan p_o_i_k_e_t_a 16 artiklan kohdassa 1 luetelluin perustein siten, että näillä on hierarkia ensisijaisuuden suhteen. Alakohdissa a-d on lueteltu ennalta asetetut päämäärät, joita on ensisijassa sovellettava mikäli ne soveltuvat ongelman ratkaisuun.

    Tällaisia ratkaistavaksi miellettyjä tarpeita ovat :

    a) luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelemiseksi ja luontotyyppien säilyttämiseksi; b) erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, jotka koskevat viljelmiä, karjankasvatusta, metsiä, kalataloutta sekä vesistöjä ja muuta omaisuutta; c) kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; d) näiden lajien tutkimus- ja koulutus-, uudelleensijoittamis- ja uudelleenistuttamistarkoituksessa ja näiden tarkoitusten kannalta tarvittavien lisääntymistoimenpiteiden vuoksi, mukaan lukien kasvien keinotekoinen lisääminen.

    Mikäli käsillä on ongelma, joka ei sovellu edellämainituin perustein ratkaistavaksi voidaan soveltaa alakohtaa e) salliakseen tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen liitteessä IV olevien lajien yksilöiden ottamisen ja hallussapidon kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemissä rajoissa. Vuonna 2019, jutussakin esiin tuodussa ratkaisussa, unionin tuomioistuin täsmensi tämän e) alakohdan soveltamista hyvin seikkaperäisesti. Viimeistään silloin asian olisi tullut olla selvä.”

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009992786.html

     

    Perassic Park 23.11.2023, 18:49

    Suomen EU -jäsenyys tapahtui 1994.  Aikaa on siis kulunut kohta melkein 30 vuotta.

    Kaikkien suurpetojen kannat ovat voimakkaasti vahvistuneet, tuolloin liittymissopimuksen aikaisesta tilanteesta. Sopimus ei vastaa tässä nykyaikaa ja vaatisi selkeää päivittämistä. EU lainsäädäntö on euroopanlaajuista ja jäykkää, paikalliset olosuhteet on vaikea saada ratifioinnin jälkeen huomioiduiksi.

    Ilveskanta on elinvoimainen ja kestää nykyisen metsästyksen jossa on annettu yksi tai muutama lupa usein kuntaa vastaavan riistanhoitoyhdistyksen  koko alueelle. Tämä on vaatinut vahvistetut petohavainnot ja poikuehavainnot. Jälkimmäinen toki aina on ollut rauhoitettu.

    Karhukanta on vahva ja levittäytynyt aiemmasta itärajasta koko maahan.

    Ahma esiintyy yleisimmin nykyään poronhoitoalueen eteläpuolella jossa se on rauhoituksen suojassa. Susikanta on vakaa, mutta myös nopeasti lisääntymiskykyinen. Myös sutta esiintyy jo koko maassa.

    Tämä kaikki on saatu aikaan samaan aikaan metsästystä ylläpitämällä. Tätä on voinut pitää menestystarinana ja asialliset edellytykset metsästykselle ovat perustellummat kuin koskaan. Silti nyt koko hommalle tuli stoppi.

    Korkein hallinto-oikeus kuitenkin käsittääkseni otti kantaa EU direktiiviin -ei kysymykseen kestääkö kannat metsästystä. Lainsäädännöllinen kehikko ei todellakaan ole ja ole ollut ihanteellinen, mutta sen kanssa on pitänyt tulla toimeen. Nyt uutena tekijänä on tullut ”valittamisteollisuus”, joka estää nyt käytännössä kaiken suupetometsästyksen. Tässä perimmäinen jutun juuri on metsästyksen kaiken asteinen vastustaminen.

    Seuraavana seuraa tekee kalastus ja varmaan metsänkäyttö -valistunut arvaus.

     

     

     

    Gla 23.11.2023, 20:55

    Eu-jäsenyyden aikana viisaalta tuntunut tilanne kertoo ihmisen ajattelun suppeudesta. Vallitseva tilanne on vakio, ainakaan mitään merkittävää muutosta ei osata kuvitella. Että susia pitäisi joskus vähentää. Toinen hyvä esimerkki muutoksista, vaikkei metsästykseen tms. aiheeseen liitykään, on lintulajien muutokset. Millainen oli merimetsokanta vuonna -94. Entä valkoposkihanhien tai pikkuvarpusien kanta. Nykyään mustarastas on meillä yleinen näky talvellakin.

    Mutta niin vain tilanne on 30 vuodessa muuttunut. Samasta syystä ei muissakaan asioissa pidä sitoa käsiä. Esim. jokamiehenoikeuksien kytkentä maailmanperintökohteiksi, jota ainakin Suomen latu maanomistajilta kysymättä ehdotti, olisi mitä suurinta typeryyttä, mitä luontoväki voi Suomessa tehdä. Jonain päivänä maailma on kääntynyt siihen asentoon, että meillä on tarve puuttua näihin käytäntöihin. Sama koskee eläinten metsästystä.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 696)
1 2 3 … 25 26 27 … 68 69 70