› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 696)
1 2 3 … 24 25 26 … 68 69 70

  • Ilves ja muut suurpedot

    Lähetetty: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • mehtäukko 20.11.2023, 18:31

    Kylläpä niin. Seuran jäsenen koiran susi tappoi ja repi, eikä sitä korvaa edes valtion velkaraha. Kirjoitin silloin siitä todistuksen. Oma harrastuskynnys on jo matalammalla päättyä.

    Nostokoukku 20.11.2023, 20:09

    Kaikista koirista ei tosiaan tule hirvikoiria. Niimpä koiranjalostuksen tärkein työkalu on lapio. Jos toimimatonta koiraa pidät 15 vuotta, et ehdi eläissäsi kovin monta koiraa kokeilla. Koiran poistaminen muonavahvuudesta aiheuttaa perheissä herkästi sanasotaa ja pahaa mieltä, onpa joskus mahdotontakin sovun säilyttämiseksi. Metsästysroduista on harvoin seurakoiraksi, siitä kärsii niin koira kuin omistaja ja naapurit. Senkään kautta ei tule asiaan helpotusta. Hirvikoiran käyttökausi on vajaa kolme kuukautta vuodessa, mutta siellä tarhalla täytyy käydä niinä yhdeksänä muunakin kuukautena.

    A.Jalkanen 20.11.2023, 20:40

    Ainakin osa lintukoirista käy myös seurakoiriksi. Lankomiehen pieni münsterinseisoja on kotioloissa lutunen kaveri – paitsi joillekin naapurien uroskoirille pitää välillä isotella… Hirvikoiran olisi kyllä hyvä päästä varsinaiseen työhönsäkin, mutta jos hirvikoiralla ei ominaisuudet riitä, kyllä sen voi antaa maalaistaloon talonvahdiksi tai erähenkiselle ulkoilukaveriksi.

    Kalle Kehveli 20.11.2023, 20:44

    Kyllä hirvikoiria on paljon ”pullakoirina” kerrostaloissa ja hyvin pärjäävät. Osa on vielä valioitakin.

    Metsuri motokuski 20.11.2023, 22:18

    Harvoin ne koira tulee syöttyä susien toimesta siellä kerrostalossa. Mutta toki pihan vahtikoirina hyvinkin. Netti on täynnä valvontakamera nauhoja missä sudet syö pihavahdit. Harvoin noilla munstereilla niitä hirvikantoja hoidetaan.

    A.Jalkanen 21.11.2023, 07:58

    Kommentti münstereistä liittyi siihen kun sanottiin ettei metsästyskoira sovi seurakoiraksi. Rotujen ja yksilöiden välillä on hyvin paljon eroja, kuten kaikki koiranomistajat tietävät.

    Suurpetokeskustelu jatkuu:

    ”Raassina kuitenkin huomauttaa, että loukkaantuneiden villieläinten, etenkin suurpetojen, jäljestämiseen tarvitaan kokeneita metsästäjiä ja koulutettuja koiria. Jos karhunmetsästys loppuu, aikaa myöten häviää myös siihen liittyvä osaaminen.”

    ”on kuulunut petoyhdyshenkilö­toiminnasta, ettei enää kiinnosta niitä [petohavaintoja] merkkailla. Ei haluta käyttää enää omia varoja ja omaa panostusta siihen, koska siitä ei ole metsästäjälle vastapalvelukseksi hyötyä”, Hattunen sanoo.

    Petoyhdyshenkilöt kustantavat kertyneet ajokilometrit omasta pussistaan. Hattusen mukaan joillakin into on lopahtanut myös siksi, koska hirviä ravinnoksi käyttävien petokantojen kasvu vähentää myös hirvien kaatolupia.”

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009983295.html

    Petohavaintojen merkkaamatta jättäminen kolahtaa omaan nilkkaan kun petojen määrät arvioidaan sitten todellista paljon pienemmiksi kun havaintoja ei kerry. Jos ei ole havaintoja, ei tule lupiakaan, kun arvioidaan että paikallinen kanta ei kestä verotusta.

    Suomen Riistakeskus tiedottaa: ”Toivomme, että metsästäjät jatkavat suurriistavirka-aputyötä sopimusten puitteissa.”

    AJ kommentti (edellä lukija kyseli poronhoitoalueen petovahingoista joten siihen jatkoin):

    ”Kotka ja ahma aiheuttavat paljon porovahinkoja, mutta ne korvataan reilusti poromiehille. Muut suurpedot ovatkin kai poronhoitoalueella aika ”lainsuojattomia”, joten ne eivät pääse aiheuttamaan suurta määrää vahinkoja.

    Samat periaatteet kuin poronhoitoalueella pitäisi voida ottaa käyttöön etelämpänäkin. Etenkin metsäpeuran elinalueella, koska sen suojelusta meillä on erityisen painava vastuu.

    Periaate 1: vahinkoa aiheuttavat ja liian rohkeat yksilöt poistetaan nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Periaate 2: liikaa runsastuneen ja/tai haittaa aiheuttavan suurpedon kantaa alennetaan kannanhoidollisella metsästyksellä.

    Miten em. periaatteita sovellettaisiin eri suurpedoillamme?

    Periaatteen 2 molemmat kriteerit täyttänee jo karhu joten kannanhoidollisen metsästyksen tulisi olla mahdollista. Susi ei ole vielä runsastunut tarpeeksi suotuiseen suojelun tasoon, mutta aiheuttaa jo nyt monenlaista haittaa muun muassa metsästyskoiria tappamalla. Vahinkoa aiheuttavia susiyksilöitä tulisi siis poistaa mutta samanaikaisesti kasvattaa susikantaa. Sama ilveksellä. Ahmasta ei vielä kuulu juurikaan hälyttävää viestiä, joten se saa etelässä elellä rauhassa.”

    A.Jalkanen 21.11.2023, 09:28

    ”Oikeuden mielestä susien aiheuttama uhka oli sinänsä todellinen eli turvallisuusperustelu oli pätevä, mutta poikkeusluvat saattoivat vaarantaa suden suojelun.”

    Kyseessä oli Tohmajärven susilauma. Jos susi tai karhu aiheuttaa vaaraa, se pitäisi kyllä pystyä poistamaan ilman valituksia. Lupaviranomainen on nykylakien kanssa hankalassa tilanteessa harkitessaan lupia, kun vahinkoja tulisi estää mutta samanaikaisesti ylläpitää suojelua.

    Artikkelin kommentoijat eivät ymmärrä kannanhoidollisen metsästyksen tarvetta. Metsästäjät ovat nyt alakynnessä viestinnässä, mutta tilanne ei ole hyvä suojelunkaan kannalta jos kentältä katoaa ilmaistyövoima joka on kerännyt kanta-arvioihin tarvittavat tiedot.

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009992786.html

    Lauri Kontro pelastaa keskustelun 21.11. kello 8:30:

    Suurpetojen metsästystä eteläisessä Suomessa säätelee EU:n luontodirektiivi, liite 4. Siinä mainitut eläimet ovat pääsääntöisesti suojeltuja, mutta niitä saa tappaa erillispäätöksillä direktiivissä ja laissa määrätyillä edellytyksillä.

    Piia Elonen kirjoittaa, niin kuin Suomen Riistakeskus keksisi omasta päästään lainsäädäntöä Suomeen, tai jopa EU:hun. Näin ei kuitenkaan ole. Lait ovat eduskunnan säätämiä ja niitä keskus noudattaa. Toinen asia on, jos eduskunnan sekavien direktiivien pohjalta säätämät lait ovat sekavia.

    Lehti jättää mainitsematta olennaisen asian. Direktiivi, jonka tulkinnasta on kysymys, on itsessään epäselvä, sitä tulkitaan aivan eri tavoin eri maissa. Ruotsissa metsästetään suurpetoja, vaikka olosuhteet ovat samat kuin Suomessa ja lainsäädäntö on sama. Suomessa eri hallinto-oikeudet ovat tehneet samanlaisista asioista erilaisia päätöksiä. Jopa korkeimman hallinto-oikeuden oma linja on vuosien varrella muuttunut. Elosen ainoa johtopäätös tuntuu kuitenkin olevan, että kaikki on metsästäjien syytä. Onhan siinä analyysia kerrakseen.

    Jutussa mainitaan, että poronhoitoalueella noudatetaan eri sääntöjä. Tämä on totta, Suomi on jaettu kahtia ja poronhoitoalue kuuluu direktiivin liitteen 5 alle. Samalla tavalla ”poronhoitoaluetta” ovat Viro ja Latvia. Siellä metsästetään suurpetoja kestävällä tavalla ilman jatkuvia oikeusprosesseja. Petokannat ovat vahvoja, mutta vahingot pieniä. Meillä vahingot ovat suuria ja petokannat karkaavat käsistä.

    Jutussa vedotaan nimettömään suojelijoiden ja juristien ryhmään, jolla on kuulemma ratkaisu tilanteeseen. Ketä nämä nimettömät asiantuntijat ovat? Miksi HS tekee puutteellista journalismia?

    Nostokoukku 21.11.2023, 09:38

    Ruotsissa susien metsästys ei vaaranna susien suojelua, ei Eu:n mielestä. Suomessa muutaman oikeuden mielestä vaaraa aiheuttavien poistaminen vaarantaa suojelun, Eu:n ja meidän omien päättäjien mielestä. Kummallista.

    pitkät neulaset 21.11.2023, 10:10

    Mitä syötiin ennen kuin ei ollut flooraa? Mitä tehtiin ennen kuin ei ollut hirvikoiria? Punanuttusia miehiä meni ketjussa ja kuului huutoja…eijoooo,eijoooo. Siinä läskit lähtee ja tulee pitoa hanskoihin. Nitrosarjalaiset torneihin, jos saavat reiän hirveen.

    Kalle Kehveli 21.11.2023, 10:17

    Joo, ei koirametsästys ole itsestään selvyys. Ajamalla metsästää vielä moni seura ja hyvin tuloksin. Koirametsästys tutkineen on tehnyt ihmisistä laiskoja ja saamattomia.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 696)
1 2 3 … 24 25 26 … 68 69 70