› Keskustelut › Luonto › Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 696)
1 2 3 … 22 23 24 … 68 69 70

  • Ilves ja muut suurpedot

    Lähetetty: 17.10.2023, 10:01

    Merkitty: 

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen 16.11.2023, 09:51

    Teuvo Hakkarainen kysyy komissiolta miksi eri alueilla sovelletaan direktiiviä eri tavoin.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/c0afc7ea-d3c4-4e89-8362-9e8cbf85771b

    Metsuri motokuski 16.11.2023, 10:03

    Ainoa järkevä kysymys jota tuo äijä on tehnyt koko edustajan olon aikana.

    A.Jalkanen 16.11.2023, 12:10

    Metsästäjäliiton edunvalvontawebinaarissa.

    Ministeri Sari Essayah

    Ministeriössä on valmisteltu susiasetus, jonka pitäisi mahdollistaa ensi vuonna kannanhoidollinen metsästys. Luontodirektiivin lainsäädäntö on vanhaa, osittain peräisin ajalta ennen Suomen EU-jäsenyyttä. Luontodirektiivin uudistamista edistetään. Suunnitelmissa on myös komission painostus asiassa.

     

    A.Jalkanen 16.11.2023, 12:34

    Johan Svalby, Pohjoismainen metsästäjäjärjestö, Bryssel

    Yhä useampi maa kärsii suurpetojen aiheuttamista vahingoista EU:ssa. Metsästäjien rinnalle ovat tulleet maanomistajien ja viljelijöiden huolet. Komissio on ollut jarrumiehenä. Ursula von Leyen: käyttäkää kaikkia EU-lain suomia mahdollisuuksia vähentää suurpetojen aiheuttamia haittoja (kyse ei ole siis vain susista ja poneista).

    EU-tuomioistuimen päätöksistä kaksi koskee Suomea. Toisessa sanotaan että kannanhoidollista metsästystä voidaan harjoittaa jos se ei heikennä lajin suotuisan suojelun tasoa. Tapiola-case. Ruotsin korkein oikeus on vedonnut edellä mainittuihin Suomi-tapauksiin mahdollistaessaan tehostetun karhun metsästykseen. Tapausten sovellettavuudessa on epäselvyyttä. Suomi voi muuttaa meillä sovellettavaa tulkintaa. KHO vaatii kuitenkin lupien parempaa perustelemista. Suomi voi käyttää samoja perusteluita kuin Ruotsi. Ruotsi on harjoittanut suden metsästystä jo kymmenen vuotta, mutta ei ilman seurauksia: se on joutunut EU:n kanssa ”kehityskeskusteluihin”. Ruotsissa suden kaatolupia myönnetään nyt 75/460. (Huom. Ruotsin arvioitu susikanta on suurempi kuin suotuisan suojelun taso.)

    Uusi EU:n poliittinen ilmasto mahdollistaa Suomen käyttävän Ruotsin esimerkkiä, joten on tilaisuus muuttaa kansallisen lainsäädännön tulkintaa luontodirektiivistä. Tulkinnassa voidaan huomioida mm. hirvenmetsästyksen edellytykset ja maaseudun elinkeinot, eli suotuisan suojelutason (ekologian) lisäksi myös sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.

     

     

    A.Jalkanen 16.11.2023, 13:08

    Jenna Simula, kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan pj

    Meillä on nyt metsästysmyönteinen hallitus. Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys pitää turvata. EU:n selän taakse ei pidä mennä, vaan katsoa mitä voidaan tehdä kansallisesti. Lainsäädäntö ja lupien perusteet, valitusoikeus pitäisi olla lähinnä vahinkojen kärsijöillä. Häirikköyksilöiden poisto tulisi olla nopeaa ja joustavaa.

    Vaikutetaan kaikilla rintamilla!

    A.Jalkanen 16.11.2023, 13:35

    Kommentti Katja Holmalan esitykseen kannanarvioinneista.

    Susipopulaatiomme on biologisesti osa Venäjän kantaa mutta ei poliittisesti – tutkijan dokumentoitu lausunto. Sama asia näkyy myös Luken viitearvolaskurissa. Direktiivin tulkinta ja riskinotto vaikuttavat suotuisan suojelutason viitearvoon: https://lukepopulation.shinyapps.io/refpop_app/

    Kommentti Metsästäjäliiton turvallisuusteemaan: Tracker Safety toimii myös ilmaisversiossa niin, että sen käyttäjä näkyy metsästäjille. Kannattaa kaikilla luonnossaliikkujilla ladata.

    A.Jalkanen 16.11.2023, 13:59

    Vesa Ruusila, MMM erätalousyksikkö

    Ilveksen ja karhun osalta kannanhoidollisen metsästyksen tilanne on meillä helpompi koska niiden kanta on suotuisalla suojelutasolla, mutta suden kohdalla sitä ei olla meillä saavutettu.

    Ruotsissa valittaminen kaatoluvista on vaikeata.

    Miten eteenpäin? Direktiivin liitteen muuttaminen tuntuu ainoalta kestävältä ratkaisulta.

    AJ. Jos suden suojelutaso ei ole tarpeeksi hyvä, Ruotsin kokemuksia ei kenties voida soveltaa. Onko Ruotsissa oikeasti lähes 500 sutta, vai onko kanta sepitettä kun siellä on havaintoja geneettisistä vioista?

    Yleisön kommentti direktiivistä:

    Luontodirektiivin 16 artiklaa tulisi tulkita sen 2(3) artiklan valossa, jonka mukaan direktiivin ”mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet” – Miten 2(3) artikla otetaan huomioon Suomessa?” Tämä on kirjattu direktiivin kohtaan 16(1)c. Eli poikkeus on silloin myönnettävä tämän kohdan perusteella. Direktiiviä on tulkittava suppeasti.

    Nostokoukku 16.11.2023, 18:23

    Lehdistössä on useaan kertaan mainittu Ruotsin susikannaksi 300 sutta ja siitä oli tarkoitus metsästää pois 130 sutta. Nyt susia onkin yks’kaks 500. Kuka niitä on kopioinut? Suomessa on aina tultu jälkijunassa metsästysasioissa verrattuna Ruotsiin. Esim. kanalintujen metsästysajat olleet meillä perinteisesti 2-4 viikkoa, Ruotsissa metsästys jatkuu pitkälle talveen. Jos Ruotsissa on yritetty metsästysasioissa jotain uutta, siellä on yleensä etsitty laista tulkinta joka tekee uuden mahdolliseksi. Suomessa on laista etsimällä etsitty tulkinta jolla asian voi kieltää. Tai on annettu pikana uusi asetus joka tekee uuden mahdottomaksi. Kyllä pedot on nyt metsästetty. Eu:n varjossa on vielä monta piilopaikkaa politikoille.

    Tomperi 17.11.2023, 04:11

    Kanalintujen metsästykseen ei liity  sellaista intohimoa ja epäolennaista arvonnousua Ruotsissa kuin Suomessa. Toinen termi olisi metsästyspaine.  tai  jne…

     

    Tomperi 17.11.2023, 04:16

    Niin kauan kuin kannanarviointi kanalintujen osalta on metsästäjien käsissä metsästysmahdollisuudet säilyvät, Itse osallistuin  laskentaan ensimmäisen kerran -70 luvulla.  Laskennan luotettavuus tilastollisesti siitä on aon aika ohut verrattuna tähän päivään.

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 696)
1 2 3 … 22 23 24 … 68 69 70