Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

  • Tämä aihe sisältää 612 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten kim1 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 612)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • A.Jalkanen

    Luulisi että suurpetojen asemaa luontodirektiivin säätelyssä voitaisiin muuttaa. Nyt tilanne on nurinkurinen: petojen metsästys on vapaampaa poronhoitoalueella jossa ne ovat uhanalaisia kuin etelässä jossa ne eivät ole uhanalaisia.

    Vaikuttaisi siltä että pedot runsaina esiintyessään kykenevät aiheuttamaan hirvityhjiöitä. Lankoni metsästysalueella ei ole saatu eräksi sitä ainutta hirveä, johon on lupa saatu – Pohjois-Karjalassa lähellä itärajaa. Ihmisten sietokyky ei kuitenkaan tällaisiin petojen määriin riitä. On MTK:lta aiheellinen huomautus, että myös taloudelliset ja sosiaaliset seikat tulee huomioida päätöksenteossa.

    Tolopainen

    Ei kannata yleistää, minun sietokykyni petoja kohtaan on rajaton. Eivät sudet tai karhut mitenkään luonnossa uhkaa ihmisiä. Jos omistaisi metsästyskoiria, asia olisi täysin toinen. Myös hirviä kohtaan sietokyky vaihtelee omien intressien mukaan.

    A.Jalkanen

    Gaussin käyrä sopinee tähänkin. Ihmiset sijoittuvat johonkin kohtaan jakaumassa petojen sietokyvyn suhteen. Suurin osa ihmisistä sijoittuu keskelle eli sietää keskimääräisen määrän petoja. Hyvin pieni osa hyvin suuren määrän ja samoin hyvin pieni osa ei juuri lainkaan.

    Gla

    Tuollainen huutoäänestys on kuitenkin huono tapa käsitellä asiaa. Mitä sanoo vähemmistöön jäänet kärsijät, esim. lammastilalliset.

    Vaikein asia tässä on se, että kukaan suomalainen ei ole kokenut tilannetta, jota luontoväki nyt tavoittelee eli petojen määrän reipasta kasvua ja metsästäjien organisaatiorakenteiden rikkomista. Kun muutaman vuoden päästä huomataan, että petojen määrän kasvun takia ongelmat alkaakin yllättää (tilanne ei jatkunutkaan entisellään), ei tilanteeseen enää voida puuttua. Silloin huomataan, että nyt moitittavana pidetty toiminta eli kannanhoidollinen metsästys olikin se, jolla tilanne pidettiin hallinnassa. Sitä typeryyttä, jossa asiat kuvitellaan hoituvan itsestään ja itsellä on varaa leikkiä, on tässä yhteiskunnassa aivan liikaa.

     

    suorittava porras

    Nyt tarvitaan tekoja korulauseiden sijaan. Metsästäjien yksituumainen pidättäytyminen talkoista avaa varmasti silmiä varsin nopeasti. Tauon pituus riippuu päättäjistä. Paljon pahempi juttu on tilanteen jatkuminen ennallaan kenenkään tekemättä mitään. Pitkäån jatkuva sietämätön tilanne voi johtaa kertarytinällä laajempaan turhautumiseen ja metsästysharrastuksen laimenemiseen siihen pisteeseen ,että riistakantoja rajoittavaan toimintaan ei löydy enää riittävää kykyä.

    Metsästäjät ovat varsin samaa mieltä siitä ,miten nyt pitäisi toimia. Kenttä ei ole hajallaan. Ongelmat ovat täysin päättäjien keskinäisissä asenteissa ja eripurassa heidän keskuudessaan. Yksimielisyyteen päätymistä voitaisiin vähän avittaa julistamalla metsään joulurauha ,joka jatkuu toistaiseksi , heti joulukuun alusta. On päättäjistä kiinni , kauanko se kestää. Sitä tuskin kukaan haluaa ,että ongelman jatkuminen johtaa siihen ,että uhkaukset hirvieläinlupien hakemattomuudesta tulevana keväänä toteutuvat ja kotieläinvahigot kasvavat. Talven aikana olisi mahdollista hoitaa liiat sudet pois ja palata normaaliin päiväjärjestykseen.

    mehtäukko

    Kynnys lopettaa koko toiminta on kaiken muun yleisen kurittamisen seurauksena vajunut hyvin matalalle. Ja jos lakipiste saavutetaan, paluuta ei ole.

    Tolopainen

    Sellainen alue, jossa lampaat laiduntaa ei voi olla mikään luonnonsuojelualue, nehän syövät kaiken vihreän. Lampaat ovat suuri ongelma Englannin  Järvialueella, joka on suojelualutta.

    mehtäukko

    Suomessa ei ole enklannin onkkelmaa alkuunkaan.

    Kun lammastalous on laillinen elinkeino, onhan peto-elukoilla politikointi irvokasta ”sivistysvaltiossa”. Onko sitä?

    Metsuri motokuski

    Tolopainen tuntuu vähättelevän kaikkia muita ammattikuntia kuin omaansa. Tähän joukkoon on liitetty sairaanhoitajat ja nyt lampurit.

    Tuohon petopoliitiikkaan olen GLA:n linjoilla ja uskon että meidän päättäjätkin alkavat vihdoin sisäistää asiaa.  Toivottavasti järki voittaa ja saadaan petoeläimet siirrettyä toisen direktiivin alle. Sehän ei tarkoita että ne tapetaan sukupuuttoon mutta vahinkoihin voidaan helpommin vaikuttaa. Metsästäjien lakko on lapsellinen hanke. Kyse on vain kuitenkin harrastuksesta. Metsästäjillä on tärkeä rooli kannanhoidossa ja se ei sillä parane ja asiaa paremmaksi muuta että lakkoillaan ja annetaan tilanteen pahentua kohtuuttomaksi.

    Gla

    Tekoja tarvitaan, mutta metsästäjien protesti ei ole oikea tekotapa. Siinä vain rikotaan, kun pitäisi rakentaa. Ihan varmasti liitto- yms. tasolla pyritään vaikuttamaan päättäjiin jatkuvasti.

    Kenttä on hajallaan, jos osa porukasta rikkoo, kun pitäisi saada toiminnalle laillinen pohja. Suorittavan tapa etsiä syitä, miksi metsästys milloinkin loppuu ja mitä siitä seuraa, ei ole kestävä tapa toimia. Kansa saattaa nähdä tällaisen kiristyksenä, mikä ei anna tukea toiminnalle.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 612)