Keskustelut Luonto Ilves ja muut suurpedot

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 604)
  • Ilves ja muut suurpedot

    Helsingin Sanomissa jatkuu kiihkeänä keskustelu ilveksen metsästyksestä. Toiset pitävät sitä aivan turhana huvituksena, toiset tarpeellisena kannan hallintana. Tänään kantaa ottaa entinen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Esko Joutsamo, joka ehdottaa riista- ja kala-asioiden siirtämistä maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Eli Suomen Riistakeskuksen ohjaava viranomainen vaihtuisi. Porotalouden ja ammattikalastuksen Joutsamo säilyttäisi MMM:ssä.

    Asia liittyy laajempaan kehykseen eli suurpetopolitiikkaan. Ilveksen kanta on noussut selvästi, ilmeisesti myös ahman, koska niitä liikkuu nykyään etelässäkin. Suden ja karhun tilanne on melko hyvä, jopa niin että suden metsästystä on vaadittu tehostettavaksi.

    Meillä on ymmärtääkseni luontaiseen tilanteeseen nähden vähän suurpetoja, eli vähän suhteessa sorkkaeläinten määrään, koska ihminen haluaa ne pääosin itselleen. Ilves ja ahma ovat ne suurpedot joista haitat ovat vähäisemmät, joten niiden kantaa ainakin minä nostaisin edelleen. Kotieläinten kuten lampaiden suojaamiseen tarvitaan samaan aikaan hyviä keinoja, ja sitä yhtälöä ei ole ratkaistu.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009925409.html

  • Metsuri motokuski

    Itse olen sellainen metsästäjä että en ymmärrä sellaisen eläimen metsästystä josta ei ole jotain haittaa. Sen vuoksi en koe että ilveksen metsästykselle olisi mitään tarvetta. Sen jälkeen kun alkaa vahinkoja tulemaan pitää myös olla perusteet kannan leikkaamisella joko paikallisesti tai valtakunnalliseksi. Taloudellinen hyöty metsästäjälle ei ole kuin hirvieläimistä. Jollain alueilla myös kanalinnuista lähinnä itä ja pohjois-Suomessa. Eihän ilveksen metsästysmäärät vaikuta juurikaan kantaan mutta vain periaatteessa pitääkö metsästää jos haittaa tai taloudellista hyötyä ei ole.

    Nostokoukku

    Olen Metsuri motokuskin linjoilla. On vähän kornia käyttää termiä ”kannanhoidollinen metsästys” näinkin vähäisestä ja haitattomasta eläimestä. Onko muuten jossain vielä metsästäjiä jotka metsästävät ilvestä perinteisesti, kuten lupahakemuksissa perusteena oli ”perinteen säilyttäminen”. Perinteinen ilveksen metsästyshän tapahtui kiinni hiihtämällä. Siinä otettiin miehestä mittaa.

    Perassic Park

    Petojen kohdalla parasta suojelua on mahdollisuus myös niiden metsästykseen.

    Näin niiden status muuttuu eriasteisesta haitasta arvokkaaksi riistaeläimeksi.

    Myös metsäpeuran suojelun ja palauttamisen elinvoimaiseksi, vähintään kovasti helpottuu petopainetta rajoittamalla

    A.Jalkanen

    Perassicilla on hyviä näkökohtia. Ne pätevät erityisesti suteen ja karhuun, jotka on pidettävä ihmisarkoina. Metsäpeuran osalta voisi toimia niinkin, että kohdentaisi ilveslupia metsäpeuran ydinalueille (vrt. oheinen ilveksen levinneisyyskartta). Lisäksi kaatolupia voisi myöntää herkästi lammastilallisten avuksi.

    Aika jyrkästi loppuu ilveksen esiintyminen poronhoitoalueen rajalla, vai onko kyseessä tilastoharha: pentueita on mutta ne hävitetään aina tavattaessa. Poronhoitoalueella saavat suurpedoista armon vain ahma ja kotka, joista saadaan hyvät petokorvaukset. Joissakin paliskunnissa tulee petokorvauksista enemmän tuloja kuin lihan myynnistä.

    https://www.luke.fi/fi/seurannat/ilveskannan-seuranta/ilveskanta-viime-vuoden-tasolla

    kmo

    Wikipedian mukaan ”Metsäpeurat laiduntavat kesäisin reheväkasvuisilla soilla”, ettei metsäpeuran kannan kasvua rajoittaisi ennemmin reheväkasvuisten soiden metsitys ja pelloiksi raivaus kuin muutama susi taikka ilves.

    Metsuri motokuski

    Tuo ihmisarkuus on vähän suhteellinen käsitys. Meillä pohjoisen keski-suomen alueella oli kolme karhun kaatolupaa. Kaksi niistä on käytetty meidän rhy:n alueella. Väitän että nämä jäljellä olevat karhut eivät ole keskenään keskustelleet ihmisen uhasta niille vaan heillä on luontainen arkuus ihmisiin. En usko että jatkuvalla metdästyksellä ihmisarkuus pidetään yllä. Se pysyy muutenkin.  Vaikka susia metsästettäisiin kuinka paljon niin uhka kotieläimiin,  varsinkin koiriin ei poistu. Susi tappaa sen aina kohdatessaan. Ymmärrän hyvin että pihassa ja taajamissa liikkuvat suurpedot pitää poistaa. Mutta on myös sellaisia maita kuten Alaska jossa suurpedot liikkuvat hyvinkin paljon ihmisten lähietäisyydellä eikä niitä tapeta.

    A.Jalkanen

    Metsäpeura on sen verran avun tarpeessa, että sen elinalueelle voisi suunnata suurpetojen kaatolupia. Myös voisi kokeilla ennallistaa soita ravintokohteiksi. Hirvi käy myös luonnostaan kesäisin soilla mutta on oppinut, että talousmetsässä taimikoista löytyy helpommin ruokaa kun suot on ojitettu metsiksi.

    Lisäksi voisi kohdistaa suurpetojen kaatolupia rohkeisiin yksilöihin. Eloon jäävät eivät välttämättä tästä opi, mutta suunnataan valintaa ja tätä toistetaan monta sukupolvea peräkkäin. Alaskan ja Kanadan suurpetotilannetta emme välttämättä meille halua.

    PS. Wikipediassa on hyvä artikkeli ilveksestä.

    suorittava porras

    Karhukanta on pysynyt arkana , kun liian kesyt yksilöt on poistettu. Ainkin näiltä kulmilta roskisdyykkarit ja ”hunajakarhut” saivat kutsun tuonpuoleiseen. Pihavierailut ovat loppuneet ja hunajatarhatkin ovat saaneet rauhan.

    Sudet ovat kasvava ongelma siellä ,minne ne ovat pesiytyneet. Susisikupolvi toisensa jälkeen opetetaan tappamaan turvallisesti reviirin lammas- ja kotieläintiloilla. Näin on käynyt ,kun ihmisen hajua ei tarvitse pelätä ja määkivä lammas mekitsee ruokaa. Annos ”Vihtavuoren sertiä” ihmisasumusten ja kotieläintakennelmien ympäristöstä palauttaisi pian luontaisen arkuuden liian rohkeiden yksilöiden päätyessä paremmille metsästysmaille.

    arto

    Meillä ilvekset todella laihoja tauti tappoi jänikset riistakamerassa muutama Ilves kuva nahka roikkuu ja näyttää laihalta. Taitaa talvi verottaa kantaa

    A.Jalkanen

    Ilveskeskustelu jatkui, mutta taitaa nyt laantua. Tällaista tarjoilin sinne mietintämyssyyn. Kaatoluvat myönnettäisiin tarpeeseen ja asiallisin perustein.

    ”Maallikkona sitä ajattelisi että suurpetoja kannattaisi metsästää eniten tihentymäalueilla ja kasvavan kannan alueilla haittojen vähentämiseksi, lajin kannan alueellisen tasaisuuden lisäämiseksi ja ihmisarkuuden ylläpitämiseksi (suuntaava valinta populaatiossa). Suunnaten lupia erityisesti ihmisarkuutensa menettäneisiin yksilöihin, lammas- ja muiden kotieläintilojen läheisyyteen ja metsäpeuran elinalueelle.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009926113.html

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 604)