› Keskustelut › Harrastukset › Ilmastonmuutos/hirvet

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
1 2

  • Ilmastonmuutos/hirvet

    Lähetetty: 24.11.2012, 09:12

    Karjalainen 24.11.2012:
    ”Ilmastonmuutos: Hirvenvasat ovat aikaisempaa pienempiä. Lämmönnousu pudottaa painoa.”

    ”Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta yksittäiseen eläinlajiin on ensimmäisen kerran saatu selkeitä mittaustuloksia. Kyseessä on Suomen metsästyksen tärkein laji – hirvi. Lämpimät kesät aiheuttavat luonnossa useita muutoksia, joista on vasalle suoranaista haittaa. Esimerkiksi Lounais-Suomessa hirven keskimääräinen vasapaino on pudonnut 1990-luvun alun 90 kilosta viime vuoden 65 kiloon.”

    – Uutisessa epäillään painon putoamisen syynä olevan lämmön lisääntymisen vuoksi ruohovartisilla kasveilla hyvin nopea kehitys siemenasteelle, eli hirvenvasojen ravinto on heikkennyt. Toisena syynä epäillään lämmön aiheuttamien loiseläinten lisääntymisen vaikutukset. Kolmantena epäillään lämpötilasressiä, eli hirven energia menisi enemmän lämpötilan säätelyyn. Näistä syistä johtuen hirvet olisivat vielä muuttamassa entistä pohjoisemmaksi.

    – Johdetaankohan hirvitutimuksilla taas kerran keskustelua pois varsinaisesa ongelmasta eli hirvivahingoista teillä ja metsätaimikoissa. Olis hyödyllisempää ohjata keskustelua liian suurena pidettyyn hirvikantaan ja sen vaikutuksista muuttuneisiin hirvien talvilaitumiin ja talviravintoon.

    – Esimerkiksi kun mäntyä ei enää hirvivahinkojen pelossa juurikaan viljellä avohakkuualueille, voi hirvinaaraiden talvella käyttämä männynhavu olla karummilla mailla huonolaatuista ja siten sikiöiden kehitys on voinut olla huonompaa. Pienemmästä alkupainosta voi kehittyä hitaammin metsästettävää, eli vasan keskipaino on voinut pudota jo pitkään liian suurena pidetyn hirvikannan puulajivalintaan vaikuttamisen seurauksena.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • putte 24.11.2012, 09:56

    Lähtisin myös liian suuresta hirvikannasta. Siihen voi löytyä syy paitsi metsästäjistä, jotka kannan suuruuden määräävät oman metsästyslähtöisen riistaviranomaisorganisaationsa kautta, mutta myös lainsäädännöstä, jota luvan myöntäjän on noudatettava. Laissa nimittäin annetaan kaksi määräystä kannan koosta. Kumpikin pääkohta tulee täytetyksi kunhan kanta on mahdollisimman suuri.

    a) hirvikanta on pidettävä niin suurena, että siitä aiheutuvat vahingot puuntuotannolle ja maataloudelle pysyvät vähintään kohtalaisella tasolla.
    b) hirvikanta on pidettävä niin suurena, että kanta ei kuole sukupuuttoon.

    Tämä on kerrottu metsätyslain 26§:ssä. Pykälän lopussa vielä korostetaan, että metsästysmahdollisuudet on turvattava maan joka kolkassa.
    Oliskohan metsästyslaki jonkinlaisen tarkistuksen tarpeessa?

    Itäsuomen Antti 24.11.2012, 09:56

    Hirvestä voi puhua myös ilman että jatkuvat hirvivahingot vedetään keskuteluun mukaan.

    mehänpoika 24.11.2012, 10:41

    Metsästäjät ovat tunnustaneet, että hirvenmetsästys on jatkuvaa tasapainoilua hirvivahinkojen sietämisen ja mahdollisen hyvin tuottavan hirvikannan kanssa.

    Nyt on tutkittu, että kaadettujen hirvenvasojen keskipaino olisi ratkaisevasti pudonnut. Peitelläänkö nyt omien tarkoitusperien suojelemiseksi totuutta?

    MJO 24.11.2012, 11:26

    Hirvestä voi puhua myös ilman että jatkuvat hirvivahingot vedetään keskuteluun mukaan.

    Itäsuomen Antille:
    Juuri näin. Jos hirvistä keskustellaan muustakin kuin hirvivahingoista, niin ei se ole kenenkään harhauttamista tai ongelmien peittelyä.

    Jotkut luulevat nähtävästi. Heidän männyntaimikot olisivat maailman tärkein asia ja maailman napa. Kaikki metsästäjät taistelevat ja kehittelevät kaikenmaailman salaliittoteorioita heidän puunkasvatusta vastaan.

    Gla 24.11.2012, 12:51

    Uutisessa epäillään, mutta silti syyt tuntuvat olevan tiedossa?

    Kuinkahan hoitorästien lisääntymisen myötä kasvanut tarjolla oleva ravintomäärä on vaikuttanut asiaan, vai onko mitenkään.

    mehänpoika 24.11.2012, 17:07

    Uutisen mukaan ”lisätutkimuksia kaivataan: juuri vasat kärsivät kuumuudesta”.

    Ilmeisesti kesällä hirvillä ei ole puutetta ravinnosta. Hämärissä ne voivat vierailla vaikka pellolla. Syksyllä kaadettu vasa on syönyt pelkkää kesäravintoa, ja silti keskipaino Paraisten seudulla on pienentynyt 25 kiloa parissakymmenessä vuodessa.

    Taimikoiden hoitorästit ovat tuskin lisänneet hirvien ravintoa talvella. Ne tarvitsevat talvella maittavaa männynhavua, mikä yksipuolisilla kuusenistutuksilla on kovaa vauhtia vähentynyt.

    Hirven talvilaitumet muodostuvat nykyisin enemmän männyn taimikoita kasvaville karuille soille ja kuivahkoille kankaille. Siellä voi hyvinmaistuva männynhavu olla vähäisempää, kuin aikoinaan tuoreen kankaan männyntaimikoissa.

    Voisi olettaa, että myös hirvenvasan sikiö kasvaa nykyoloissa talven aikaan hitaammin. Siinä olisi yksi kaivatun lisätutkimuksen kohde.

    jees h-valta 24.11.2012, 17:47

    Epäilen vahvasti ettei ole kyse kuin kaksosvasojen jatkuvasta tuotoksesta. Eihän kaksi ole yhtä isoja kuin yksi synnytettävä.
    Ja kun alkupaino on pieni ei vain yksi kesä vielä paljon hirveä tee.
    Toinen vaikuttava tekijä on ilman muuta väärin kohdistettu metsästys. Ammutaan vain vasoja ja sonneja ja silloinhan sonnit ovat liian pliisuja kooltaan. Tehotuotanto onkin kääntynyt metsästäjiä itseään vastaan. Myös pedoille pienempi koko on mannaa.

    suorittava porras 24.11.2012, 19:39

    Tämä hirvikannan leikkaaminen tehtiin vähän hätiköiden. Ammuttiin elukoita siinä järjestyksessä , kun tuli vastaan.Vasallinen naaras oli urosta vaikeampi kohde , ja naaras yleensä. Sonneja ammuttiin , että tavoitteeseen päästiin.
    Hirvinaaraan tiinehtyminen vasta jälkikiimasta (sonneja ei paikalla oikeaan aikaan) on johtanut vasojen pienenemiseen. . Ravintopula ei ainakaan voi olla syynä. Samalla hirvikanna tuotto on romahtanut ja pienikin yliverotus vaikuttaa kantaan paljon voimakkaammin , kun jos kannan rakenne olisi kohdallaan

    PS…4500ha ja kolme koiraa päivän töissä. HAVAINNOT 0 !!!….ei näkynyt edes niitä pieniä vasoja…

    jees h-valta 25.11.2012, 20:16

    Niinhän se näyttäisi täälläkin jahtihalut olevan loppu.
    Toivotaan susille hyviä peijaisia. Laihat eväät varmaan säästää metsästäjiltä sähkön kulunkia kun se yksikin pakastearkku riittää.
    Toivotaan että ensivuosi olisi vielä laihempi.

    jabe 26.11.2012, 10:13

    Näin amatöörinä tietysti voi vielä arvailla että myös metsästyksellä (isojen urosten kaataminen) ja suurpetojen lisääntymisellä (enemmän stressi, ehkä vähemmän aikaa syömiseen tms.) voisi olla osansa vasakoon pienenemiseen. En tiedä onko näihin otettu tutkimuksessa kantaa, on voitu. Ja kyllä tuo männyn istutusmäärien väheneminenkin on varmasti vaikuttanut.
    Kyllähän luonnossa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”. Vaikea nimetä kaikkia syitä seurauksiin, saatikka määrittää yksittäisten syiden merkitystä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
1 2