Keskustelut Metsänhoito Ilmastonmuutos ja maankäyttö

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 124)
  • Ilmastonmuutos ja maankäyttö

    Merkitty: 

    IPCC julkaisi eilen raportin, jonka mukaan 70 prosenttia maapallon maa-alasta on ihmisen käytössä, eli käytännössä melkein kaikki viljelykelpoinen ala. Maankäytöstä tulee neljännes kaikista ilmastonmuutosta nopeuttavista kasvihuonekaasupäästöistä. Helsingin Sanomien jutussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja ekonomisti Markku Ollikainen esittää maankäyttöön liittyviä päästöjen vähennyskeinoja. Metsänhoidon asiantuntija Markku Remes kirjoittaa vieraskynäartikkelissa metsätalouden mahdollisuuksista ja huomauttaa, että soiden ennallistamisen kanssa pitää olla varovainen: se voi johtaa joissain tapauksissa päästöjen nousuun. Itse olisin positiivisen odottavalla kannalla: nykyhallitukselta on odotettavissa järkeviä esityksiä liittyen maankäyttöön. Yksi peltojen käyttöä ajava voima on maatalouden keskittyminen suurempiin yksiköihin: peltoa on toisaalla liikaa ja toisaalla liian vähän, joten peltojenkin raivaamiselle metsistä voi joissakin tapauksissa olla vielä tarvetta.

    Porkkanoita/hyviä kulutustapoja maankäytön päästöjen vähentämiseen tai hiilinielujen lisäämiseen olisivat esimerkiksi (korjattu versio):

    * Viljelystä poistuvien peltojen ja laitumien metsitystuki

    * Lannan biokaasutus ja kierrätys

    * Jatkuvan kasvatuksen lisääminen turvemaametsissä

    * Tuhkalannoitus turvemaametsissä

    * Lihantuotannon ja kulutuksen vähentäminen

  • Visakallo

    Eipä tässä tarvitse kovin suuri ennustaja olla sanoakseen, että parin vuoden sisään juuri kukaan ei enää muista tai halua muistaa nykyisiä ilmastopuheita. Maailmantaloudessa ja -politiikassa on kehittymässä sellaiset ajat, että tulee aivan toisenlaiset puheenaiheet.

    Visakallo

    Hallituspuolueidenkin kannattaisi otta muuttuva tilanne ajoissa huomioon, ja keskittyä todellisisten ongelmien hoitoon. Jos näin ei tehdä, perussuomalaisten kannatus nousee jopa 30-40% välille.

    Scientist

    Maailmahan näyttää NASA:n satelliittitutkimusten mukaan pääosin vihertyvän. Vain muutamia poikkeuksia on joissa havaitaan vihreän lehdistön vähenemistä (näitä on mm. Kazakstan, Itä-Afrikka, Brasilian itäiset osa (ei Amazon)). Löytyy lukuisia linkkejä ilmiöön, Saharankin eteläreuna on vihertynyt sitten 1979 jälkeen. Ilmiö on myös mainittu IPCC:n raportissa. Tässä yksi linkki Nasan sivuille.

    https://www.nasa.gov/feature/ames/human-activity-in-china-and-india-dominates-the-greening-of-earth-nasa-study-shows

    A.Jalkanen

    Oletteko katsoneet Google Mapsista Amazonia viime aikoina? Näyttää huolestuttavasti rapautuvan eteläreunaltaan. Muistuttaa muurinpohjalettua.

    Jos ilmastonmuutosta ei oteta tosissaan, tulee nykyistä pahempia kansainvaelluksia. Esimerkiksi jos haluaa maltillista ”hyötymaahanmuuttoa”, kannattaa esim. Afrikan elinoloista  ja väestöohjelmista kantaa huolta. Jos ilmastonmuutos sitten perutaan, ihan hyvä, mutta väestön kasvu ja fossiilisista polttoaineista riippuvuus ovat  silti ongelmia jotka pitää ratkaista.

    hemputtaja

    Satuin lukaisemaan Tieteen Kuvalehdestä jonkinlaisen kuvauksen tuosta Scientistin mainitsemasta (luulisin) Nasan tutkimuksesta.

    Sen mukaan viherala (pellot ja metsät) on viimeisen 20 vuoden aikana lisääntynyt n. 5 %:a. Pinta-alana vastaa Amazonasin aluetta.

    Parhaiten viherrystä ovat lisänneet Kiina ja Intia. Kiinassa taisi taannoin jopa rampata suomalaisia metsäasiantuntijoita hommaa auttelemassa tai sitten muuten kuikuilemassa.

    Ja huom. viherrys on siis paljolti toiminnan seuraus ei pelkästään hiilidioksidin ansiota. Asialla ovat metsäläiset ja viljelijät – eivät cityvihreät huuharit.

     

    Jätkä

    Kuinka tosissaan ilmastonmuutos pitää ottaa, että  ”kansainvaellukset” estyvät?

    Ilmasto muuttuu joka tapauksessa – ja paljon. Siihen ei pystytä vaikuttamaan enää merkittävästi ja se olisi muuttunut ilman ihmisiäkin, kuten se on aina muuttunut.

    Meitä on liian paljon, eli syntyvyys pitäisi saada romahtamaan monilla alueilla jopa nollaan useiksi vuosiksi. Maapallon väkiluku ei saa enää kasvaa, vaan se täytyy puolittaa. Siksi kovat sodat monilla alueilla olisivat tervetulleita.

    Tarvittaisii muutama Hiler ja Stalin , mutta siis useampi kuin vain pari – parikymmentä olisi ihan hyvä alku.

    A.Jalkanen

    Päästöjä pitää vähentää meillä olennaisesti ts. mahdollisimman paljon ja toisaalla puolestaan sitä väestönkasvua mahdollisimman paljon.

    A.Jalkanen

    Rane2:n linkissä pari professoria väittää että mm. pilvisyys on huomioitu väärin ilmastomalleissa, eli lämmittävänä. Käsittääkseni se on kyllä huomioitu viilentävänä, mutta pilvisyyden muutoksia on vaikea ennustaa. Ainakin se tiedetään että jos saadaan lisää metsää, saadaan yleensä lisää pilviä.

    Loppupäätelmä professorien kirjoituksessa on kuitenkin tämä:

    ”IPCC:n pyrkimys minimoida luonnonkierron ja ilmakehän hiilimäärä ja siirtyä sähkön ja mekaanisen energian tuottamisessa fossiilisista polttoaineista biopolttoaineiden käyttöön johtavat energian ja ravinnon tuotannon sekä luonnon monimuotoisuuden minimointiin. IPCC:n pyrkimysten ja suositusten pitkäaikainen noudattaminen johtavat ihmiskunnan katastrofiin fossiilisten polttoaineitten loppuessa seuraavien 100 vuoden aikana.

    Jäljellä olevat fossiiliset polttoaineet tulisikin käyttää siten, että niiden ehtyessä maailman elämää ylläpitävä maapallon hiilikierto tuottaa mahdollisimman suuren määrän luonnon monimuotoisuuden tarvitsemaa yhteyttävää biomassaa.”

    Toisin sanoen, maapallon viherryttämisen jatkaminen tukee samanaikaisesti sekä ruuan tuotantoa, monimuotoisuuden säilymistä että bioenergiaa. Esimerkiksi sellutehdas tuottaa runsaasti bioenergiaa. Nyt metsää kasvavia alueita ei tietenkään kannata muuntaa bioenergiakasveille, vaan etsiä niiden tarvitsemat alueet nykyisin puuttomilta alueilta, jotka eivät sovellu ruuan tuotantoon. Suomestakin löytyy alueita jotka poistuvat maanviljelyn käytöstä, kun maatilojen määrä vähenee.

     

     

    Visakallo

    Kun laittaa rinnakkain kotikuntani peruskartat 70-luvulta ja nykyiseltä ajalta, hätkähtää, vaikka tiesi asiaan varautuakin. Pellot ovat etenkin sivukyliltä hävinneet lähes kokonaan ja muuttuneet metsäksi. Vain kaikkein suurimmat ja yhtenäisimmät peltoalueet ovat säilyneet peltoina.

    Scientist

    Tätä metsittämistä ehkäisee osin myös EU:n maataloustukipolitiikka, joka on peltoalapohjaista. Aikanaan ennen EU:ta yritettiin enemmän metsittää peltoja ylituotannon vuoksi.

    Väestö kasvaa todella nopeasti nyt Sahelin eteläpuoleisessa Afrikassa. Käsittääkseni ilmastonmuutos ei ole pääasiallinen ajuri muuttoaaltoon vaan liiallinen väestönkasvu. Siihen taas voisi parhaiten auttaa naisten ja miesten parempi koulutustaso, parempi hallinto (vaikea muuttaa). Verrataanpa vaikka öljyvaltio Nigeriaa Norjaan. Norja säästää öljyrahoja rahaston kautta tulevaisuuteen kun taas Nigeriassa rahat menevät suurelta osin hallitsevalle eliitille kansan ollessa köyhää.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 124)