Niin, sitten nuo HS:n ja Ylen jutut, joita syötetään arvostelukysyttömille lukijoille. Siellä on entistä enemmän suuriäänisiä ja hyvän näköisiä nuoria naisia, jotka huutavat luonnon puolesta! Itse eivät osaa laittaa edes matoa koukkuun! .. sänkyhommat tuntuu kyllä sujuvan – ilman mitään näkyvää tulosta!

Turvemaiden ennallistaminen vähentää yl. CO2-päästöjä mutta aiheuttaa metaanipäästöjä . Luonnontilaisen suon CO2 hiilinielu on  – 50 – -100 g /v/m²,  CH4 päästöt 2 – 25 g/v/m² .  Mutta koska CH4 on n. 25-30 x haitallisempi kasvihuonekaasu kuin CO2, niin se vastaa aluksi (hajoaa 12 vuoden päästä) n. 55 – 680 g/v/m² Co2 päästöjä.   Nyt kun pitäisi saada nopeasti sidottua kasvihuonekaasuja , niin ei tuo ennallistaminen toimi kuten kuvitellaan.   Lisäksi puhutaan, että CO2 olisi pysyvä kaasu ilmakehässä.   Ei se sitä ole vaan osa sen fraktioista hajoaa samalla tavalla kuin metaanikin. Vain 20 % on pysyvää ja suurimman osan hajoamisajat vaihtelee ~muutamasta 10 vuodesta 130 v:een.

Mielikuvilla pelataan hyvin pitkälle hiilitasekeskusteluissa ,  kaikki ei toimi samalla tavalla  käytännössä.  Esim. turvekerroksen kasvua ei hyväksytä hiilenkeräyslaskelmiin ollenkaan eikä metaani olekaan haitallinen , kun myydään Hiilipörssistä ennallistamisaneita.

Naudanlihan tuotannon päästötkin riippuu siitä missä ja miten tuotetaan.  Argentiinalaisen lihan tuotanto & sen tuonti  ja suomalaisen tuotanto ei aiheuta samoja päästöjä. Varsinkin kun peltojen päästöihin voidaan vaikuttaa hyvin paljon viljelytapaa muuttamalla Suomessa.   Lihan syöntihän  ehkäisi dementiaa, sen on jokin tutkimus selvittänyt.

Aika vähän kuluu energiaa yhtä nautaa kohti , kun isoilla vehkeillä ajetaan sonta pellolle ja paaleja tehdään useampi ha tunnissa. Vaikka ei sitä ihan varmaksi tietysti tiedä miten paljon tai vähän niitä päästöjä tulee.  Lannan kompostointi ja biokaasun valmistaminen vähentäisi kyllä metaanipäästöjä.  Pitkä rahtimatka lisää kokonaispäästöjä aika paljon ; ne ulkomaiset laivat seilaa raskaalla polttoöljyllä .    Antibioottien pakkosyönti ainakin vähenee jos ei syö ulkolaista lihaa.

No otetaan esimerkiksi toinen E-Amerikan maa, josta tuodaan lihaa. Brasilia, jossa sademetsiä hakataan , puut poltetaan ja maa muutetaan laidunmaaksi. Kuinka paljon tulee kokonaispäästöjä ?

Lihakarja voi syödä esim. perunoitakin. Niitä kasvaa 25-30 t/ha .                              Heinänteko aumoihin oli 70-80-luvun juttu.  Paljon työläämpää kuin paalaus. Hapotus saattoi pilata lehmien maidonkin joskus.