Uutisten perusteella ei oikein saa selvää kuinka suuri osa Brasilian metsäpaloista on pellon raivausta ja kuinka suuri osa varsinaisia metsäpaloja. Myöskään päästöjen määrä ei helpolla selviä. No joka tapauksessa lienee melkoinen mm. verrattuna Suomen päästöihin.

Amazonin kohdalla puhutaan usein maailman keuhkoista ja sen merkityksestä hapen tuotannolle (esim presidentti Macron äskettäin). Ensinnäkin vertaus ontuu siinä, että keuhkot kuluttavat happea eivätkä tuota sitä. Myöskään usein mediassa näkyvä väite, että  20% maailman hapesta syntysi Amazonasilla ei pidä paikkaansa. Oikea luku lienee 5-6% kuten aamulla TV:ssä todettiin ilmatieteen laitoksen tutkijan toimesta. Happi ei tule loppumaan vaikka silläkin voidaan pelotella.

Palossa muodostuu hiilidioksidin ohella häkää, pienhiukkasia jne. Ne ovat vaarallisia lähinnä sammutustyöntekijöille ja paikallisille asukkaille. Ilmastoa pienhiukkaset enemmänkin viilentävät kuin lämmittävät, jos ole oikein ymmärtänyt.

Ongelma on tosiaan se, että metsää poltetaan Amazonilla laitumeksi ja viljelymaaksi. Metsä siis katoaa pysyvästi. Venäjän metsille palot ovat vain hyväksi. Palon jälkeen metsä kasvaa siellä takaisin ja paremmin mitä ennen paloa.

On aivan käsittämätöntä esittää julkisuudessa, että Amazonin metsillä olisi jotain oleellista vaikutusta ilmakehän happipitoisuuteen, kyllä jo nykyisin teidämme, että maapallon keuhkot ovat kasviplankton.  Niistä vapautuu ilmakehään happea ja kuollessaan vajoaa merenpohjaan ja jää sinne lahoamattomana, kuten ovat jääneet öljy ja hiilikentät, joita nykyisin hyödynnetään.

Öljynjalostajat keksivät hiilinielut,,että voisivat jatkaa entisiä bisneksiään. Metsillä ei sitä valtavaa hiilimäärää enää saada ilmakehästä pois. Hiiltä sitoutuu myös meriveteen ,johon sitä on mennytkin enemmän kuin mitä on jäänyt ilmakehään. Kasvillisuus säilyttää vain hiilitasapainon ilmakehässä, ei poista hiiltä kuin tilapäisesti.